Kaikkiaan Marsiin on lähetetty luotaimia Maasta kolmisenkymmentä, joista lennoista vain noin kolmannes on luokiteltu onnistuneiksi. Pinnalle laskeutuneiden luotainten lisäksi Marsia on lähetetty kiertämään laitteita, joista osa on onnistunut valokuvaamaan ja mittaamaan Marsin pintaa ja sen kaasukehän ominaisuuksia erittäin tarkasti. Ensimmäiset vielä suttuiset kuvat lähetti Yhdysvaltain Mariner 4 vuonna 1965.

Yhdysvaltalaisen Mariner 4:n lähettämä ensimmäinen kuva Marsin pinnasta vuodelta 1965. Näkymäalue noin 330x1200km, kuvan keskus 37 N, 187 W, lähellä Elysium Planitiaa. (KUVA: Nasa)

• Mars 1960A - 10.10.1960. Neuvostoliitto (NL), Mars-luotain. Räjähti ennen pääsyä kiertoradalle.
  
• Mars 1960B - 14.10.1960. NL, Mars-luotain. Räjähti ennen pääsyä kiertoradalle.
• Mars 1962A - 24.10.1962. NL, Sputnik 22, paino 893 kg. Tuhoutui Maan kiertoradalla kun kantoraketin viimeinen osa räjähti.
• Mars 1 - 1.11.1962, NL, 893 kg. Ohitti Marsin 200 000 km etäisyydeltä. Tietoyhteys katkesi.
• Mars 1962B - 4.11.1962. NL. Sputnik 24. Laskeutumisalus Marsiin. Jäi Maata kiertävälle radalle.
• Mariner 3 - 5.11.1964. USA. 260 kg. Marsin ohituslennon yritys. Aurinkopaneelit eivät auenneet. Jäi Maata kiertävälle radalle.
• Mariner 4 - 28.11.1964 - 20.12.1967. USA. 260 kg. Marsin ohituslento. Saapui Marsin luo 14.7.1965 ja ohitti planeetan 9 920 kilometrin etäisyydeltä. Lähetti 22 lähikuvaa kraaterien täyttämästä pinnasta. Mittasi ohuen kaasukehän sisältävän pääosin hiilidioksidia ja paineeksi 5-10 millibaaria. Havaitsi heikon magneettikentän. Mariner 4 on nyt Aurinkoa kiertävällä radalla.
• Zond 2 - 30.11.1964. NL. Marsin ohituslento. Yhteys katkesi matkalla.
• Mariner 6 - 24.2.1969. USA. 412 kg. Marsin ohituslento. Ohitti Marsin päiväntasaajan alueen 3 437 kilometerin päästä. Mariner 6 ja 7 mittasivat Marsin pinnan ja kaasukehän lämpötilaa, pinnan kemiallista koostumusta ja kaasukehän painetta, ottivat yli 200 kuvaa. Mariner 6 on nyt Aurinkoa kiertävällä radalla.
• Mariner 7 - 27.3.1969. USA. Marsin ohituslento. 412 kg. Mariner 7 saapui Marin luo 5.8.1969 ja ohitti Marsin etelänavan 3 551 kilometrin etäisyydeltä. Mariner 6 ja 7 mittasivat Marsin pinnan ja kaasukehän lämpötilaa, pinnan kemiallista koostumusta ja kaasukehän painetta, ottivat yli 200 kuvaa. Mariner 7 on nyt Aurinkoa kiertävällä radalla.
• NL:n luotain - 27.3.1969. Lähtö epäonnistui.
• NL:n luotain - 2.4.1969. Lähtö epäonnistui.
• Mariner 8 - 8.5.1971. 1031 kg. USA. Mars ohituslennon yritys. Ei päässyt Maata kiertävälle radalle.
• Kosmos 419 - 10.5.1971. NL. 1000 kg. Lähtö epäonnistui.
  
• Mars 2 - 19.5.1971. 4 650 kg. NL. Mars-luotain ja laskeutuja. Laskeutumisalus irroitettiin 27.11.1971. Se murskautui Marsin pinnalle kun jarruraketit eivät toimineet. Laskeutuja ei ehtinyt lähettää tietoja. Se lienee ensimmäinen ihmiskunnan lähettämä, Marsin pinnalle jäänyt laite. Mars 2 lähetti kiertoradalta tietoja vuoteen 1972.
• Mars 3 - 28.5.1971. 4 643 kg. NL. Mars-luotain ja laskeutuja. Mars 3 saapui planeetan tuntumaan 2.12.1971. Laskeutuja onnistui pääsemään pinnalle toimintakuntoisena, mutta lähetti vain 20 sekuntia videokuvaa Mars 3 -luotaimeen, joka oli kiertoradalla. Luotain lähetti kiertoradalta tietoja elokuuhun 1972 mitaten Marsin pinnan lämpötilaa ja kaasukehän koostumuista.
  
  

  Mariner 9:n kuvista kooste vuodelta 1971. Niissä näkyy etelänavan seutua suuren hiekkamyrskyn aikana. (KUVA: Nasa)

  
  
• Mariner 9 - 30.5.1971 -> 1972. 974 kg. Marsia kiertävä luotain. Saapui Marsin luo 3.11.1971 ja asettui kiertoradalle 24. marraskuuta. Ensimmäinen Yhdysvaltain lähettämä, planeettaa kiertämään ohjattu laite kuulentoja lukuunottamatta. Saapumishetkellä Marsissa oli valtaisa hiekkamyrsky, ja monia tieteellisiä tutkimuksia jouduttiin siirtämään kunnes myrsky oli ohi. Ensimmäiset tarkat kuvat Marsin kuista Phobosista ja Deimosista. Saatiin myös kuvia jokien kaltaisista uomista, valtavista kanjoneista, yli 4 000 kilometriä pitkä Valles Marineris mukaanlukien (minkä nimen se sai Mariner 9:n saavutusten kunniaksi). Oltuaan 349 päivää kiertoradalla, Mariner 9 oli lähettänyt 7 329 kuvaa, jotka kattoivat 80% Marsin pinta-alasta. Mariner 9 on yhä Marsia kiertävällä radalla.
• Mars 4 - 21.7.1973. NL. 4 650 kg. Mars-luotain. Saapui Marsin tuntumaan helmikuussa 1974 mutta kertoradalle asettuminen epäonnistui jarrurakettien toiminnan pettämisen vuoksi. Lensi Marsin ohi 2 200 kilometrin etäisyydeltä. Lähetti jonkin verran kuvia ja muuta tietoa.
• Mars 5 - 25.7.1973. NL. 4 650 kg. Mars-luotain. Asettui kiertoradalle 12.21974. Toimi muutaman päivän. Hankki kuvia Mars 6 ja Mars 7 -lentoja varten.
• Mars 6 - 5.8.1973. NL. 4 650 kg. Mars-luotain ja laskeutuja. Laskeutuja lähetti tietoja kaasukehästä laskeutumisen aikana mutta vaikeni matkalla pinnalle.
• Mars 7 - 9.8.1973. NL. 4 650 kg. Mars-luotain ja laskeutuja. Kiertoradalle asettuminen epäonnistui eikä laskeutuja päässyt Marsin pinnalle. Molemmat ovat nyt Aurinkoa kiertävällä radalla.
  
  

  Viking 1 Marsin pinnalla 1975. Laitteen robottikäsi kaivoi marsperään kuoppia, joista yksi näkyy kahden robottikäsivarren välissä keskellä. Laite otti näytteitä Marsin kamarasta ja analysoi niitä. Kiistattomia todisteita alkeellisesta elämästä ei saatu. (KUVA: Nasa)

  
  
• Viking 1 - 20.8.1975 -> 7.8.1980. 3 390 kg. Mars-luotain ja laskeutuja. Marsia kiertämään jäänyt luotain painoi 900 kg ja laskeutuja 600 kg. Viking asettui Marsia kiertävälle radalle 19.6.1976. Laskeutuja asettui kohdealueelleen Chryse Planitiaan 20.7.1976. Se teki kokeita löytääkseen jälkiä alkeellisesta elämästä. Kokeiden tuloksista kiistellään yhä. Viking-laskeutujat ottivat myös tarkkoja kuvia Marsin maisemasta, sekä tarkkailivat säätä. Marsia kiertävät Viking-luotaimet ottivat yli 52 000 kuvaa ja kartoittivat Marsin kokonaan. Viking 1:n Marsia kiertävä luotain kytkettiin pois toiminnasta 7. elokuuta 1980 kun sen korkeutta säätelevä ajoaine loppui. Viking 1:n laskeutuja kytkettiin vahingossa pois päältä 13.11.1982, eikä sen jälkeen yhteyttä enää saatu.
• Viking 2 - 9.9.1975 -> 25.7.1978. 3 390 kg. USA. Mars-luotain ja laskeutuja. Marsia kiertämään jäänyt luotain painoi 900 kg ja laskeutuja 600 kg. Viking 2 asettui kiertoradalle 24.7.1976. Laskeutuja asettui kohdealueelleen Utopia Planitiaan 7.8.1976. Viking 2 kytkettiin pois toiminnasta 25.7.1978 kun sen korkeutta säätelevä ajoaine loppui. Viking 2 laskeutuja käytti Viking 1 -luotainta tietoliikennelinkkinä Maahan, joten se täytyi sulkea samaan aikaan kun Viking 1 - luotain eli 7.8.1980.
• Phobos 1 - 7.7.1988. 5,000 kg. NL. Mars-luotain ja laskeutuja. Phobos lähetettiin tutkimaan Marsin kuuta Phobosia. Se menetettiin matkalla Marsiin erheellisen ohjauskomennon vuoksi 2.9.1988.
  
• Phobos 2 - 12.7.1988. 5 000 kg. NL. Phobos -luotain ja laskeutuja. Se saapui Marsin luo ja ohjattiin kiertoradalle 30.1.1989. Luotain pääsi 800 kilometrin päähän Phobosista mutta sitten tekniikka petti. Laskeutuja ei koskaan päässyt Phobos-kuun pinnalle. Mukana ollut suomalainen tutkimuslaite ASPERA onnistui kuitenkin selvittämään, että aurinkotuuli pyyhkii Marsin kaasukehästä happea noin puolen kilon sekuntivauhdilla.
  
• Mars Observer - 25.9.1992. USA. Mars-luotain. Yhteydet katekesivat 21.8.1993, juuri ennen kuin luotain oli määrä ohjata Marsia kiertävälle radalle.
  
  

  Mars Global Surveyorin ottama sadastuhannes kuva 5.11. 2001 esittää noin 1,5 km levyistä aluetta Marsin pinnasta. Siinä näkyy Cyane Sulcin hiekkakumpuja lähellä jättimäistä tulivuorta Olympos Monsia. Kuvakohteen tarkka sijainti on 24.2¡N, 127.4¡W. (KUVA: Nasa)

  
  
• Mars Global Surveyor - 7.11.1996. USA. Mars Global Surveyor -luotain (MGS) ohjattiin soikionmuotoiselle radalle Marsia kiertämään 12.9.1997. Laite valmistettiin Mars Observerin tehtäviä korvaamaan. Mars Global Surveyorin oli alun perin määrä kiertää Marsia kaksi vuotta ja kuvata planeetta, tutkia painovoimakentät, kaasukehän ilmastollinen toiminta ja magneettinen kenttä mahdollisimman tarkkaan. Alus on toiminut kuitenkin huomattavasti suunniteltua kauemmin. Sen keräämiä tietoja on käytetty planeettatieteen lisäksi myös seuraavien Marsiin suuntautuvien laitteiden laskeutumispaikkojen määrittelyssä.
  
• Mars 96 - 16.11.1996. Venäjä. Mars-luotain ja laskeutuja. Mars 96 koostui luotaimesta, kahdesta laskeutujasta ja kahdesta pinnan alle tunkeutujasta, joiden piti olla perillä syyskuussa 1997. Mukana oli myös suomalaiste teknologiaa. Kantoraketti lähti onnistuneesti mutta Maata kiertävälle radalle päästyä kantoraketin neljäs vaihe käynnistyi ennen aikojaan ja työnsi luotaimen syöksymään holtittomasti takaisin Maahan. Laite syöksyi luultavimmin valtamereen jossain Chilen rannikon ja Pääsiäissaarten välillä. Sen mukana oli 270 grammaa plutoniumia, jota olisi käytetty sähkön tuottajana. Chilessä pelättiin, että plutonium olisi pudonnut säteilemään maahan seudulle, josta siitä voisi olla haittaa ihmisille. Asiasta kyseltiin internetissä myös suomalaisilta, ja tiettävästi huolestuneita pyrittiin auttamaan tietoa jakamalla.
  
  

  Mars Pathfinderin mönkijä Sojourner ajamassa Marin pinnalla. Kuva on otettu Sagan Memorial tutkimusasemalta 9.7.1997 ja välitetty sieltä Maahan. (KUVA: Nasa)

  
  
• Mars Pathfinder - 4.12.1996 -> 27.9.1997. USA. Mars-laskeutuja (264 kg) ja mönkijä (10,5 kg). Mars Pathfinder saapui Marsin luo 4.7.1997. Se laskeutui onnistuneesti laskuvarjon ja suojatyynyjen varassa nopeudella 18 metriä sekunnissa eli noin 60 kilometriä tunnissa. Se ponnahti takaisin noin 15 metrin korkeudelle ja hyppi toiset 15 kertaa sekä pyöri pinnalla kunnes pysähtyi kaksi ja puoli minuuttia ensi kosketuksen jälkeen noin kilometrin päähän putoamispaikasta.. Ares Vallisin alueella, sijainnissa 19.33 N, 33.55 W. Laskeutujalle annettiin nimeksi Saganin muistoasema tunnetun avaruusalan puolestapuhujan Carl Saganin mukaan. Kyysipyöräinen mönkijä sai nimekseen Sojourner. Se ajoi aseman sisältä ulos Marsin pinnalle 7.7.1997. Toimintansa aikana Mars Pathfinder lähetti Maahan runsaasti tietoa, ja lisäksi 16 000 tutkimusaseman ottamaa kuvaa ja 550 mönkijän ottamaa kuvaa. Alueen kivistä tehtiin 15 kemiallista analyysiä asemalla robottitoiminnoin. Viimeinen menestykselline tietojen välitysyhteys asemalta Maahan oli 27.9.1997, eli vajaa kolme kuukautta laskeutumisen jälkeen. Kyseessä oli Nasan niin sanottujen halpalento-ohjelmien eli Discovery-sarjan toinen lento.
  
  

  Mars Pathfinderin -lennon Sagan Memorial -tutkimusaseman ottama panoraama sen laskeutumisalueelta 1997. Taustalla näkyvien kukkuloiden nimeksi on annettu Twin Peaks tuolloin Maassa esitetyn suositun tv-sarjan innoittamana. (KUVA: Nasa)

  
  
• Nozomi (Planet B) - 3.7.1998. Japani. Mars-luotain. Tavoitteena oli Marsin tutkiminen havainnoimalla planeettaa avaruudesta. Nozomilla oli ongelmia alusta asti mutta se pääsi lopulta Marsin tuntumaan joulukuussa 2003. Asettuminen kiertoradalle ei onnistunut ja Nozomi ohjattiin ohi Marsin. Kyseessä oli Japanin ensimmäinen planeettaluotain kautta aikojen.
  
• Mars Climate Orbiter - 11.12.1998. USA. Mars-luotain. Mars Polar Landerin pari. Tavoitteena oli tutkia Marsin säätä, ilmastoa sekä vesi- ja hiilidioksidipitoisuuksia. Laite tuhoutui kun navigointivirhe ohjasi sen Marsin tuntumassa vikakorkeudelle.
  
• Mars Polar Lander - 3.1.1999. USA. Mars-laskeutuja. The Mars Polar Lander oli siis Mars Climate Orbiter lentopari. Sen oli määrä laskeutua Marsin etelänavan tuntumaan (välille 73S ja 76S) alle tuhannen kilometrin päähän etelänavasta, lähelle hiilidioksidijään muodostaman napajäätikön reunaa Marsin myöhäiskevään aikana. Viimeisin tieto alukselta sen reitistä saatiin juuri ennen laskeutumisvaihetta 3.12.1999. Aluksen katoamisen syy on toistaiseksi selvittämättä.
  
• Deep Space 2 (DS2) - 3.1.1999. USA. Marsiin iskeytyjä. The Deep Space 2 koostui kahdesta laitteeasta, joiden oli määrä iskeytyä Marsin kamaraan pinnan alle lähellä etelänavan napakerrostumia ja lähettää tietoa olosuhteista Marsin pinnan alla. 3.12.1999 laitteet lähestyivät kohdealuettaan Marsissa sunnitellulla radalla mutta kontaktia niihin ei sen jälkeen ole saatu.
  
  

  Mars Odysseyn välittämä kuva kraatterista, jonka reunojen alta näyttää tihkuneen vettä suhteellisen äskettäin. Yksi tulkinta on, että kyseessä on pinnan alla olleen lumen sulamisvesi, jota on tihkunut kamaran läpi ja valunut kraatterin reunoja pitkin alas geologisesti arvioiden suhteellisen äskettäin. (KUVA: Nasa)

  
  
• 2001 Mars Odyssey - 7.4.2001. USA. Mars-luotain. Saapui Marsin tuntumaan 24.10.2001. Sen on määrä kiertää Marsia ainakin vuoteen 2004, mitata säteilyä ja analysoida Marsin koostumusta laitteilla kiertoradalta. Tarkoituksena oli selvittää, onko Marsissa koskaan vallinnut elämälle synnylle ototlliset olosuhteet säteilyn määrä huomioonottaen. Vuonna 2003 saadut tiedot viittasivat siihen, että säteilyn määrä Marsissa on paljon suurempi kuin avaruusaluksissa Maata kiertävällä radalla. Nykyisen säteilyn määrä Marsissa on siis vaarallisen voimallista avaruuslentäjille. Alus on lähettänyt paljon muutakin dataa ja kuvia. Ne kertovat aikaisempaa tarkemmin missä päin Marsia pinnan alla on vettä ja missä ei.