HS Verkkoliite   |  Nyt   |  Oikotie   |  Yksityisasiakkaat   |  Yritysasiakkaat   |  Sanoma Osakeyhtiö   |  International Edition International Edition
  EUROVAALIT 2004 - TULOSPALVELU

     LAUANTAINA 11.2.2012

   KOTISIVU

   TEKSTIVERSIO

   TUOREET

   SÄÄ



1. Yleisesti ottaen, onko Suomen jäsenyys Euroopan unionissa mielestänne  
 
78.5% Hyvä asia.
14.2% Ei hyvä eikä huono asia.
7.1% Huono asia.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
2. Euroopan unioni laajentui vappuna kymmenellä uudella jäsenmaalla (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Kypros ja Malta). Oliko se mielestänne  
 
92.8% Hyvä asia.
7.1% Ei hyvä eikä huono asia.
0.0% Huono asia.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
3. Euroopan unioni päättää loppuvuodesta, aloittaako se jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa. Voiko Turkki mielestänne olla joskus unionin jäsen?  
 
21.4% Kyllä, runsaan kymmenen vuoden päästä.
71.4% Ehkä joskus 20-30 vuoden kuluttua.
7.1% Tuskin koskaan.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
4. EU:n ja Venäjän suhteissa yksi ratkaisematon asia on viisumivapaus. Venäjä haluaisi, että sen kansalaisille myönnetään mahdollisimman pian vapautus viisumipakosta matkustettaessa EU-maihin. Miten asia pitäisi ratkaista?  
 
0.0% Venäläisille tulee antaa viisumivapaus mahdollisimman pian. Tällöin vastavuoroisesti suomalaisetkin voisivat matkustaa Venäjälle ilman viisumia.
85.7% Viisumivapautta pitää lykätä, kunnes Venäjä on saanut passinsa luotettaviksi ja rajavalvonnan pitäväksi.
14.2% Viisumipakko pitää säilyttää.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
5. Euroopan ja Yhdysvaltain suhteet ovat olleet koetuksella viime aikoina. Miten Euroopan tulisi vastaisuudessa suhtautua Yhdysvaltoihin?  
 
64.2% Euroopan ja Yhdysvaltain suhteissa tulisi korostaa nykyistä enemmän yhteisiä arvoja ja vaalia liittolaisuutta, vaikkei kaikesta oltaisikaan samaa mieltä.
35.7% Euroopan tulisi nykyistä enemmän korostaa omia arvojaan ja toimia maailmanpolitiikassa vastapainona Yhdysvalloille.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
6. Tulisiko Euroopan vastaanottaa unionin ulkopuolisista maista nykyistä enemmän vai vähemmän siirtolaisia?  
 
28.5% Siirtolaisia tulisi vastaanottaa nykyistä enemmän.
71.4% Nykyinen taso on hyvä.
0.0% Siirtolaisia tulisi vastaanottaa nykyistä vähemmän.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
7. Pitäisikö maatalous- ja kalastuspolitiikasta mielestänne päättää kansallisesti vai Euroopan unionissa?  
 
50.0% Kansallisesti.
50.0% Euroopan unionissa.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
8. Euroopan unionin vuosibudjetista noin puolet käytetään maatalouden tukemiseen. Tulisiko tukea vähentää?  
 
78.5% Maataloustukien taso tulee säilyttää vähintään nykyisellään, jotta maataloutta voidaan harjoittaa kaikilla unionin alueilla.
21.4% Maataloustukia tulee jonkin verran vähentää.
0.0% Maatalouselinkeinon säilyttäminen kaikkialla unionin alueella ei ole itseisarvo. Tukia voidaan supistaa jyrkästi.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
9. Euroopan unionissa on suunniteltu Kioton sopimukseen kirjattuja vähennyksiä radikaalimpia leikkauksia kasvihuonekaasujen määrään seuraavien vuosikymmenien aikana. Kannatatteko tällaisia vähennyksiä EU:n jäsenmaiden kesken?  
 
21.4% Kyllä.
78.5% Vain, jos kaikki merkittävät teollisuusmaat saadaan mukaan.
0.0% Vain, jos kaikki merkittävät teollisuus- ja kehitysmaat saadaan mukaan.
0.0% En.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
10. Miten uskotte bioteknologian vaikuttavan eurooppalaisten elämänlaatuun seuraavien 20 vuoden aikana?  
 
64.2% Bioteknologia parantaa elämänlaatua.
35.7% Bioteknologialla ei juuri ole vaikutusta elämänlaatuun.
0.0% Bioteknologia huonontaa elämänlaatua.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
11. Euroopan unionin vanhat jäsenmaat ovat rajoittaneet työvoiman vapaata liikkumista uusista jäsenmaista asettamalla liikkumiselle siirtymäaikoja. Kannatatteko tällaisia rajoituksia?  
 
35.7% Kyllä.
35.7% Varauksin.
28.5% En.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
12. Tulisiko Euroopan unionin yhtenäistää yhteisö- ja/tai henkilöverotusta jäsenmaiden välisen verokilpailun hillitsemiseksi?  
 
35.7% Kyllä.
57.1% Ei, koska on tärkeää pitää veropolitiikka kansallisessa päätösvallassa.
7.1% Ei, koska verokilpailu on vain hyvä asia.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
13. Oletteko valmis antamaan EU-viranomaisille nykyistä laajemmat toimivaltuudet terrorismin torjuntaan?  
 
7.1% Terrorismin torjuntaan Euroopassa tarvitaan samanlainen keinovalikoima kuin Yhdysvalloissa.
64.2% Toimivaltuuksia voidaan lisätä jonkin verran, mutta samalla on varottava loukkaamasta kansalaisten perusoikeuksia.
28.5% Viranomaisten toimivaltuuksia ei tule terrorismin uhan nimissä lisätä.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
14. EU:lla on sotilasjoukkoja kriisinhallintaa varten, ja EU-maat avustavat toisiaan terrorismin uhatessa. Oman alueensa puolustamisen EU-maat hoitavat eri tavoin. Miten Suomen tulisi järjestää puolustuksensa vastaisuudessa?  
 
64.2% Vahvojen omien puolustusvoimien avulla.
14.2% Kehittämällä EU:sta sotilasliitto, joka vastaisi kaikkien jäsenmaiden puolustuksesta.
21.4% Liittymällä sotilasliitto Naton jäseneksi.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
15. EU-maat aikovat perustaa nopean toiminnan taistelujoukkoja, jotka lähetettäisiin kriisipesäkkeisiin varmistamaan varsinaisten rauhanturvajoukkojen perille pääsyä. Miten Suomen tulisi toimia?  
 
21.4% Suomen pitää osallistua kaikkeen EU:n sotilaalliseen toimintaan ja perustaa ammattisotilaista koostuva, nopeasti liikkeelle saatava joukko tai yksikkö.
35.7% Suomi voisi osallistua nopeaan toimintaan jotenkin muuten, mutta ammattimaisia taistelujoukkoja ei pidä perustaa eikä lähettää ulkomaille.
35.7% Suomen on syytä pitäytyä vain perinteiseen rauhanturvatoimintaan, johon YK tai Ety-järjestö on antanut valtuutuksen.
7.1% Suomalaisia sotilaita ei pidä enää lainkaan lähettää ulkomaille.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
16. Kun komission puheenjohtaja valitaan kesällä, Suomella saattaa olla oma ehdokas. Miten suomalaisen europarlamentaarikon tulisi äänestää?  
 
50.0% Suomalaisen europarlamentaarikon tulisi äänestää Suomen asettamaa ehdokasta puoluekannastaan riippumatta.
50.0% Henkilöstä ja puolueesta riippuen.
0.0% Europarlamentaarikon tulisi äänestää oman parlamenttiryhmänsä aatesuunnan mukaan ehdokkaan kansallisuudesta riippumatta.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
17. Millaisella vaalitavalla europarlamentaarikot tulisi valita?  
 
100.0% Nykyiseen tapaan suhteellisella henkilövaalilla.
0.0% Niin sanotulla listavaalilla, jossa kansalainen äänestää vain puoluetta. Puolueet määräävät ehdokkaiden järjestyksen listallaan.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
18. Oletteko kaiken kaikkiaan tyytyväinen demokratian toimivuuteen Euroopan unionissa?  
 
0.0% Erittäin tyytyväinen
57.1% Melko tyytyväinen
35.7% En kovin tyytyväinen
7.1% En lainkaan tyytyväinen
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
19. Oletteko ylpeä suomalaisuudestanne?  
 
92.8% Erittäin ylpeä.
7.1% Melko ylpeä.
0.0% En kovin ylpeä.
0.0% En lainkaan ylpeä.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin
20. Oletteko ylpeä eurooppalaisuudestanne?  
 
64.2% Erittäin ylpeä.
28.5% Melko ylpeä.
7.1% En kovin ylpeä.
0.0% En lainkaan ylpeä.
0.0% Ei vastausta
 
Katso kysymystä tarkemmin










  Europarlamentti on Euroopan eduskunta

 Suomi valitsee 13. kesäkuuta uudet edustajansa europarlamenttiin eli Euroopan unionin yhteiseen eduskuntaan. Parlamentti koostuu kaikkien 25 jäsenmaan edustajista. Euroedustajia on tulevalla kaudella yhteensä 732. Jäsenmaiden edustajat eli mepit valitaan kansanvaalilla joka viides vuosi.

 Euroedustajat eivät ole järjestäytyneet parlamentissa kansallisuuksittain, vaan puoluelinjojen mukaan. Europarlamentti on jakautunut seitsemään eri ryhmään poliittisten suuntausten mukaisesti. Suomalaiset puolueet sijoittuvat viiteen suurimpaan ryhmittymään.

 Suomen europarlamentaarikkojen määrä putoaa 16 edustajasta 14:ään, koska uusien jäsenmaiden liittyminen unioniin on muuttanut parlamentin paikkajakaumaa.

 Eniten edustajia on suurilla mailla: Saksalla 99 edustajaa, Ranskalla 78, Italialla 78 ja Britannialla 78. Maltalla edustajia on vähiten eli viisi. Edustajien määrä on karkeassa suhteessa kunkin maan asukasmäärään. Suomi ja muut pienet maat kuitenkin hyötyvät järjestelmästä, eli saavat suhteessa enemmän edustajapaikkoja kuin suuret valtiot.

 Parlamentin tehtävät voidaan jaotella neljään osaan: parlamentti hyväksyy ja käsittelee unionin lainsäädäntöä, hyväksyy EU:n talousarvion, valvoo unionin muita toimielimiä ja antaa suostumuksensa uusien jäsenmaiden liittymiseen sekä muihin suuriin kansainvälisiin sopimuksiin.

 EU:ssa päätöksentekoon tarvitaan parlamentin lisäksi kaksi muuta toimielintä: Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa jäsenvaltioita sekä komissio, joka pyrkii puolustamaan koko unionin etuja ja jolla on aloitteenteko-oikeus. Komissio siis ehdottaa uusia EU:n säädöksiä, ja parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ne.

 Komission puheenjohtajan valinta ja komission kokoonpano tarvitsevat aina parlamentin hyväksynnän. Parlamentti voi myös erottaa koko komission epäluottamuslauseella.

 Parlamentin valta on vuosien saatossa kasvanut huomattavasti, ja EU:n uusi perustuslaki lisää sitä entisestään. Keskeisin päätöksentekotapa EU:ssa on yhteispäätösmenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että parlamentti ja neuvosto päättävät laeista tasavertaisina.

 Päätökset tehdään parlamentin täysistunnoissa, joita on kerran kuussa. Täysistunnoissa käytetään EU:n kaikkia virallisia kieliä, joita on yhteensä kaksikymmentä.

 Mepit valmistelevat asioita ennen täysistuntoja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Kukin parlamentin jäsen kuuluu ainakin yhteen valiokuntaan. Vakituisia valiokuntia on 17, ja kussakin käsitellään eri aiheita, kuten ulkopolitiikkaa, talousarviota ja ympäristöasioita.

 Asioita valmistelemaan ja toteuttamaan tarvitaan varsinaisten euroedustajien lisäksi suuri joukko henkilökohtaisia avustajia, puolueiden työntekijöitä ja virkamiehiä. Parlamentissa työskentelee yli 3 000 virkamiestä, jotka valitaan useimmiten valintakilpailujen kautta.

 Europarlamentin täysistunnot pidetään parlamentin päätoimipaikassa Strasbourgissa, Ranskassa. Parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmittymät kokoontuvat Brysselissä, joten suurin osa euroedustajien työstä tapahtuu Belgiassa. Parlamentin hallinnosta huolehtii Luxemburgissa toimiva pääsihteeristö.


sivun yläreunaan ^