Päivitetty viimeksi: 18:18
Äänistä laskettu: 100.0%
Äänestysprosentti: 41.1%
Äänestysprosentti edellisissä eurovaaleissa: 31.4%
Muutos: 9.7%
|
Lopullinen tulos
|
Ehdokkaat vertauslukujärjestyksessä
X = nykyinen euroedustaja
|
Sija
|
|
Nimi
|
Puolue
|
Ääniä
|
Vertausluku
|
| |
|
1
|
|
Stubb Alexander
|
KOK
|
115224
|
392771
|
|
2
|
|
Jäätteenmäki Anneli
|
KESK
|
149646
|
387217
|
|
3
|
X
|
Paasilinna Reino
|
SDP
|
64305
|
350525
|
|
4
|
|
Itälä Ville
|
KOK
|
65439
|
196385
|
|
5
|
X
|
Virrankoski Kyösti
|
KESK
|
51415
|
193608
|
|
6
|
X
|
Myller Riitta
|
SDP
|
55133
|
175262
|
|
7
|
|
Hassi Satu
|
VIHR
|
74714
|
172844
|
|
8
|
X
|
Seppänen Esko
|
VAS
|
72401
|
151291
|
|
9
|
X
|
Kauppi Piia-Noora
|
KOK
|
62995
|
130923
|
|
10
|
X
|
Väyrynen Paavo
|
KESK
|
44123
|
129072
|
|
11
|
|
Lehtinen Lasse
|
SDP
|
47186
|
116841
|
|
12
|
X
|
Korhola Eija-Riitta
|
KOK
|
35285
|
98192
|
|
13
|
|
Takkula Hannu
|
KESK
|
32739
|
96804
|
|
14
|
|
Lax Henrik
|
RKP
|
32707
|
94421
|
|
|
15
|
X
|
Iivari Ulpu
|
SDP
|
35399
|
87631
|
|
16
|
X
|
Wuori Matti
|
VIHR
|
24580
|
86422
|
|
17
|
|
Reinikainen Pekka
|
KD
|
21772
|
79745
|
|
18
|
|
Pietikäinen Sirpa
|
KOK
|
30042
|
78554
|
|
19
|
X
|
Pohjamo Samuli
|
KESK
|
27490
|
77443
|
|
20
|
|
Ojala Outi
|
VAS
|
37053
|
75645
|
|
21
|
|
Kekkonen Antero
|
SDP
|
28414
|
70105
|
|
22
|
|
Siitonen Eva-Riitta
|
KOK
|
23492
|
65461
|
|
23
|
|
Mykkänen Antti
|
KESK
|
24475
|
64536
|
|
24
|
|
Lahti Pirkko
|
SDP
|
18852
|
58420
|
|
| LISÄÄ > |
Puolueiden europarlamenttipaikat
|
Puolue
|
Eurovaalit
2004
|
Eurovaalit
1999
|
Muutos
|
| |
|
KOK
|
4
|
4
|
0
|
|
KESK
|
4
|
4
|
0
|
|
SDP
|
3
|
3
|
0
|
|
VAS
|
1
|
1
|
0
|
|
VIHR
|
1
|
2
|
-1
|
|
RKP
|
1
|
1
|
0
|
|
EKA
|
0
|
0
|
0
|
|
SI
|
0
|
0
|
0
|
|
LIB
|
0
|
0
|
0
|
|
SKS
|
0
|
0
|
0
|
|
KA
|
0
|
0
|
0
|
|
KD
|
0
|
1
|
-1
|
|
PS
|
0
|
0
|
0
|
|
SKP
|
0
|
0
|
0
|
Puolueiden suhteelliset äänimäärät
|
Puolue
|
Eurovaalit
2004
|
Eurovaalit
1999
|
Eduskuntavaalit
2003
|
| |
|
KOK
|
23.7%
|
25.3%
|
18.6%
|
|
KESK
|
23.4%
|
21.3%
|
24.7%
|
|
SDP
|
21.2%
|
17.9%
|
24.5%
|
|
VIHR
|
10.4%
|
13.4%
|
8.0%
|
|
VAS
|
9.1%
|
9.1%
|
9.9%
|
|
RKP
|
5.7%
|
6.8%
|
4.6%
|
|
KD
|
4.3%
|
2.4%
|
5.3%
|
|
SKP
|
0.6%
|
0.6%
|
0.8%
|
|
PS
|
0.5%
|
0.8%
|
1.6%
|
|
KA
|
0.3%
|
0.0%
|
0.1%
|
|
EKA
|
0.2%
|
0.2%
|
0.2%
|
|
LIB
|
0.2%
|
0.0%
|
0.3%
|
|
SKS
|
0.2%
|
0.0%
|
0.2%
|
|
SI
|
0.1%
|
0.0%
|
0.1%
|
Valtakunnalliset ääniharavat
|
Sija
|
Nimi
|
Puolue
|
Ääniä
|
| |
|
1
|
Jäätteenmäki Anneli
|
KESK
|
149646
|
|
2
|
Stubb Alexander
|
KOK
|
115224
|
|
3
|
Hassi Satu
|
VIHR
|
74714
|
|
4
|
Seppänen Esko
|
VAS
|
72401
|
|
5
|
Itälä Ville
|
KOK
|
65439
|
|
6
|
Paasilinna Reino
|
SDP
|
64305
|
|
7
|
Kauppi Piia-Noora
|
KOK
|
62995
|
|
8
|
Myller Riitta
|
SDP
|
55133
|
|
9
|
Virrankoski Kyösti
|
KESK
|
51415
|
|
10
|
Lehtinen Lasse
|
SDP
|
47186
|
|
| LISÄÄ > |
|
Europarlamentti on Euroopan eduskunta
 Suomi valitsee 13. kesäkuuta uudet edustajansa europarlamenttiin eli Euroopan unionin yhteiseen eduskuntaan. Parlamentti koostuu kaikkien 25 jäsenmaan edustajista. Euroedustajia on tulevalla kaudella yhteensä 732. Jäsenmaiden edustajat eli mepit valitaan kansanvaalilla joka viides vuosi.
Euroedustajat eivät ole järjestäytyneet parlamentissa kansallisuuksittain, vaan puoluelinjojen mukaan. Europarlamentti on jakautunut seitsemään eri ryhmään poliittisten suuntausten mukaisesti. Suomalaiset puolueet sijoittuvat viiteen suurimpaan ryhmittymään.
Suomen europarlamentaarikkojen määrä putoaa 16 edustajasta 14:ään, koska uusien jäsenmaiden liittyminen unioniin on muuttanut parlamentin paikkajakaumaa.
Eniten edustajia on suurilla mailla: Saksalla 99 edustajaa, Ranskalla 78, Italialla 78 ja Britannialla 78. Maltalla edustajia on vähiten eli viisi. Edustajien määrä on karkeassa suhteessa kunkin maan asukasmäärään. Suomi ja muut pienet maat kuitenkin hyötyvät järjestelmästä, eli saavat suhteessa enemmän edustajapaikkoja kuin suuret valtiot.
Parlamentin tehtävät voidaan jaotella neljään osaan: parlamentti hyväksyy ja käsittelee unionin lainsäädäntöä, hyväksyy EU:n talousarvion, valvoo unionin muita toimielimiä ja antaa suostumuksensa uusien jäsenmaiden liittymiseen sekä muihin suuriin kansainvälisiin sopimuksiin.
EU:ssa päätöksentekoon tarvitaan parlamentin lisäksi kaksi muuta toimielintä: Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa jäsenvaltioita sekä komissio, joka pyrkii puolustamaan koko unionin etuja ja jolla on aloitteenteko-oikeus. Komissio siis ehdottaa uusia EU:n säädöksiä, ja parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ne.
Komission puheenjohtajan valinta ja komission kokoonpano tarvitsevat aina parlamentin hyväksynnän. Parlamentti voi myös erottaa koko komission epäluottamuslauseella.
Parlamentin valta on vuosien saatossa kasvanut huomattavasti, ja EU:n uusi perustuslaki lisää sitä entisestään. Keskeisin päätöksentekotapa EU:ssa on yhteispäätösmenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että parlamentti ja neuvosto päättävät laeista tasavertaisina.
Päätökset tehdään parlamentin täysistunnoissa, joita on kerran kuussa. Täysistunnoissa käytetään EU:n kaikkia virallisia kieliä, joita on yhteensä kaksikymmentä.
Mepit valmistelevat asioita ennen täysistuntoja valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä. Kukin parlamentin jäsen kuuluu ainakin yhteen valiokuntaan. Vakituisia valiokuntia on 17, ja kussakin käsitellään eri aiheita, kuten ulkopolitiikkaa, talousarviota ja ympäristöasioita.
Asioita valmistelemaan ja toteuttamaan tarvitaan varsinaisten euroedustajien lisäksi suuri joukko henkilökohtaisia avustajia, puolueiden työntekijöitä ja virkamiehiä. Parlamentissa työskentelee yli 3 000 virkamiestä, jotka valitaan useimmiten valintakilpailujen kautta.
Europarlamentin täysistunnot pidetään parlamentin päätoimipaikassa Strasbourgissa, Ranskassa. Parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmittymät kokoontuvat Brysselissä, joten suurin osa euroedustajien työstä tapahtuu Belgiassa. Parlamentin hallinnosta huolehtii Luxemburgissa toimiva pääsihteeristö.
|
| Nyt
| Oikotie
| Yksityisasiakkaat
| Yritysasiakkaat
| Sanoma Osakeyhtiö
| International Edition 
