Kertomuksia Helsingin kortteleista
Sarjassa kerrotaan Helsingin keskustan kortteleista, joille vuodesta
1820 alkaen annettiin eläimen tai kasvin nimi.
Ensimmäiset korttelit saivat nimen 1820
HS: 4.6.2005
Marraskuussa 1808 Helsingissä raivosi tulipalo, joka tuhosi noin kolmanneksen kaupungista.
Palon jäljiltä kaupungin keskusta oli rakennettava uudelleen. Sitä edellytti myös Helsingin julistaminen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi 1812. Samana vuonna Johan Albrecht Ehrenström piirsi Helsingille uuden asemakaavan.
Se muutti neljäntuhannen asukkaan pikkukaupungin täydellisesti. Kadut linjattiin läpi korkeiden kallioiden ja kostean Suon kaupunginosan. Esplanadi raivattiin erottamaan keskusta uudesta esikaupungista. Vanha tori laajennettiin mahtavaksi Suurtoriksi, jonka ympärille pian kohosivat Engelin suunnittelemat julkiset rakennukset.
1819 Ehrenström ehdotti Suomessa vierailleelle keisarille korttelien ja katujen nimeämistä. Helsinkiin oli perustettu palovakuutuslaitos, joka vakuutusta myöntäessään tarvitsi tarkan tiedon rakennusten sijainnista.
Ensimmäiset korttelit saivat nimensä 1820. Jokaiseen kadun kulmaan naulattiin valkoinen metallilevy, jossa oli kadun ja korttelin nimi sekä kaupunginosan numero ja talonomistajan nimi. Näin nimettiin kahdeksan kaupunginosan korttelit.
1833 maistraatti määräsi siihen asti vain ruotsinkieliset kadunnimet täydennettäviksi venäläisillä. Kilvistä tuli 1860-luvulla kolmikieliset, kun suomenkielisetkin nimet lisättiin niihin.
1910-luvun alussa korttelien nimeämisestä luovuttiin ja uusille kortteleille annettiin vain numerot. Nimet jäivät voimaan noin 200 korttelissa.
EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi
RSS