Osa 36: Sarvikuono
Monet merkittävät kauppiassuvut aloittivat toimintansa Sarvikuonon korttelissa
HS: 8.4.2006
KUVA: SIRPA RÄIHÄ / HS
Kiseleffin kauppiastalo Aleksanterinkadun ja Unioninkadun kulmassa.
Vasemmalla Sunnin talo, oikealla Fennia-Patrian talo.
Kiseleffin talo
Aleksanterinkatu 28
Kauppias Johan Sederholm rakennutti 1772–1778 kolmikerroksisen kivitalon Aleksanterinkadun varrelle. Talo oli asuintalona vuoteen 1806, jolloin kauppias Bernhard Manecke perusti siihen sokeritehtaan. Tehdas siirtyi kauppias Feodor Kiseleffin omistukseen 1812.
Rakennusta laajennettiin ja uudistettiin Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan 1822–1824, kun sokeritehdas siirtyi Töölönlahdelle.
Leipurimestari Fredrik Edvard Ekberg huomasi Senaatintorin tienoon houkuttelevan kulkijoita. 1856 hän avasi talossa leipomon ja perusti kellariin pienen kahvikamarin, jota alettiin kutsua nimellä Gropen eli Kuoppa.
"Se sijaitsi talon maakerroksessa ja käsitti vain kaksi pientä holvattua kamaria. Mutta joskin huoneet olivat pienet, olivat kahvikupit ja korit lämpimine pullineen sitä suuremmat", Rafael Hertzberg kirjoitti 1888 kirjassaan Helsingfors kahvikamari Kuopasta.
Ekbergin ensimmäinen leipäkauppa oli avattu 1852. Jo samana vuonna hän suositteli sanomalehdessä Berliner Pfannkucheneja, munkkeja, joiden valmistuksen hän aloitti Suomessa.
Ekbergin kuuluja munkkeja tarjoiltiin Kuopassa. "Ja näin vaelsi ylioppilaspolvi toisensa jälkeen vaatimattomista ovista sisään ja ulos, kulutus kasvoi jopa kolmeen sataan kahvikupilliseen päivässä, ja kun herra Ekbergin kekseliäs liikenerokkuus ja yritteliäisyys oli saanut aikaan sen, että hän saman kadun päähän rakennutti kivitalon, erään Helsingin suurimpia, sanottiin, että hän rakensi tämän talon ylioppilaitten kuparikolikoilla", Hertzberg kirjoittaa.
Ekberg muutti leipämyymälänsä ja kahvilansa Aleksanterikatu 52:een 1864.
Uuden menestyvän yrittäjän Kiseleffin talo sai 1800-luvun loppupuolella. Lyypekkiläinen, 26-vuotias Georg Franz Stockmann oli muuttanut Suomeen 1852 Nuutajärven lasitehtaan kirjanpitäjäksi ja rahastonhoitajaksi.
Nuutajärven lasituotteita alettiin myydä 1858 myös Helsingissä, Lampan talossa Kauppatorin laidalla. Kaupasta sai ostaa myös Tampereen masuunin ja pian myös Tampereen pellavatehtaan tuotteita. G. F. Stockmannista tuli liikkeen hoitaja. Hän lunasti sen itselleen 1862 ja laajensi tavaravalikoimaa.
1870-luvun alkupuolella Stockmannin kauppa oli jo Helsingin suurimpia kauppayrityksiä.
G. F. Stockmannin kauppaliike osti Kiseleffin kiinteistön 1879. Talo muutettiin kauppaliikkeeksi, mutta pian koko kortteli myllertyi, kun Stockmann pyysi Lars Sonckia suunnittelemaan Kiseleffin taloon uuden itäisen pihasiiven ja kaksikerroksisen myymälähallin talon pihaan 1911–1912. Hallista tuli yhteys kauppaliikkeen Sofiankadun puolella omistamiin rakennuksiin, jolloin talon sisätilat ensimmäisen myymälähallin tavoin muuttuivat jugendtyylisiksi.
Stockmannin tavaratalo toimi Sarvikuonon korttelissa vuoteen 1930.
1930-luvun alussa Kiseleffin talo muutettiin virastotaloksi Gunnar Taucherin suunnitelmien mukaan. Talossa toimi muun muassa poliisiarkisto ja rikospoliisi 1980-luvulle. 1982–1984 tehdyn peruskorjauksen jälkeen Kiseleffin talosta tuli kauppiastalo, jonka kymmenissä pienissä kaupoissa myydään suomalaisten käsityöläisten tuotteita.
Sunnin talo
Aleksanterinkatu 26
Kauppias P. H. Sunn rakennutti torin varrelle 1763–1770 kolmikerroksisen rakennuksen. Se muutettiin 1833–1834 nykyasuunsa empiretyyliseksi Senaatintorin eteläsivun uudistamisen yhteydessä.
Talon pihasiivet purettiin Stockmannin kauppaliikkeen laajennuksen tieltä 1912.
Sunnin talo muutettiin virastotaloksi 1931 ja peruskorjattiin 1982–1984. Nykyisin rakennuksessa on toimistoja ja kauppoja.
Helsingin kaupunginmuseo
Sofiankatu 4
Stockmannin kauppaliike laajeni 1912–1913 Kiseleffin talosta Sofiankadun puolelle, jonne rakennettiin Lars Sonckin piirustusten mukaan kolmikerroksinen tavaratalo- ja toimistorakennus. 1919–1921 taloa korotettiin kahdella kerroksella ja tavaratalon hallia laajennettiin.
1930-luvun alussa poliisilaitos muutti taloon.
Helsingin kaupunginmuseo muutti peruskorjattuun taloon 1995.
Brofeldtin talo
Pohjoisesplanadi 15
Kauppias Petter Brofeldt rakennutti 1820-luvulla Pohjoisesplanadille kaksikerroksisen kivitalon, joka valmistui 1830 ja korotettiin kolmikerroksiseksi jo seuraavana vuonna. Pohjakerrokseen tuli kauppapuoteja, joihin johtavat ovet kehystettiin doorilaisilla portaaleilla.
Kauppias itse asui pääkerroksessa.
Kauppias Aleksei Kudrakoff osti talon 1841, jolloin alakerran kauppapuoti tunnettiin erinomaisesta kaviaaristaan ja hanhistaan.
Rakennus muutettiin uusrenessanssityyliiseksi 1895 Theodor Höijerin piirustusten mukaan. Arkkitehtitoimisto Valter Jung & Emil Fabritius suunnitteli 1912–1914 uuden kolmikerroksisen siipirakennuksen Sofiankadun varrelle ja pihalle pääsiipeen kiinni yksikerroksisen pankkisalin. Pankki toimi rakennuksessa vuoteen 1931 asti, jolloin se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen.
Useiden muiden muutostöiden jälkeen rakennnus peruskorjattiin 1968–1971 arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan. Sisätilat uudistettiin korjauksessa täysin, niin että vain talon sydänmuurit vanhoista rakenteista säilyivät.
Brofeldtin talossa toimii Helsingin kaupungin rahatoimisto. Toimiston jugendtyylinen sali on Walter Jungin ja Emil Fabritiuksen suunnittelema.
Takaseinää koristaa Walter Jungin lyijylasiteos Rahapuu, joka oli alun perin tarkoitettu Privatbankenin, nykyisen Jugendsalin sisustukseen.
Aschanin talo eli Apteekin talo
Pohjoisesplanadi 17
Apteekkari Carl Aschan rakennutti kolmikerroksisen asuin- ja liiketalon 1833 Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmaan. Piirustukset teki rakennusmestari Gabriel Andstén. Talon kulmassa neljä doorilaista pylvästä kannattelivat parveketta apteekkiin johtavan ulko-oven edessä.
Aschanin kuoltua apteekin osti proviisori Carl Carger.
Talon julkisivut uudistettiin uusrenessanssityylisiksi 1877 F. A. Sjöströmin piirustusten mukaan. Samalla talon kulmaa korostaneet pylväät poistettiin.
Helsingin kaupungin ostama talo muutettiin virastotaloksi 1960-luvulla. Peruskorjausta suunniteltaessa talon toisen päädyn huomattiin vajonneen parikymmentä senttiä muuta rakennusta alemmas.
Koko talo purettiin ja rakennettiin uudestaan F. A. Sjöströmin aikaisen asun kopioksi 1968–1971 Aarno Ruusuvuoren suunnitelman mukaan.
Fennia-Patrian talo
Unioninkatu 25
Talon kaksi alinta kerrosta ovat vuodelta 1818.
Sebastian Gripenberg piirsi pohjakerrokseen Yhdyspankin pankkisalin 1884.
Rakennus korotettiin viisikerroksiseksi ja pankkisalia laajennettiin 1926 arkkitehtitoimisto Jung & Jungin suunnitelman mukaan.
Vuonna 1979 peruskorjatussa talossa on nykyisin liikehuoneistoja.
Lisää aiheesta:
Kiseleffin löyhkäävä sokeritehdas sai häädön Senaatintorilta
Hiltunen myy kirjan niin halvalla että kauppa käy
EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi