Osa 38: Dromedaari

Pankit levittäytyivät Dromedaarin kortteliin sata vuotta sitten

HS: 6.5.2006

Suomeen perustettiin 1800-luvun lopulla useita kilpailevia liikepankkeja. Ne valtasivat itselleen tilaa Senaatintorin reunamilta. Dromedaarin kortteliin saivat pääkonttorinsa 1904 Pohjoismaiden Osakepankki ja Privatbanken. Molempien kohtaloksi koitui yhdistyminen maan vanhimman yksityisen pankin, Suomen Yhdys-Pankin kanssa.

Osakepankin talo purettiin 1934 ja Privatbankenin talo vuokrattiin muille yrityksille 1922.

Osakepankin pääkonttorista saatiin talteen Eric O. W. Ehrströmin taidokkaasti koristellut messinkiovet ja Albin Enlundin (Alpo Sailon) pienoisveistokset sekä pankkisalin huonekaluja. Ne odottavat esille tuloaan pankkimuseossa. Sitä pystytetään parhaillaan Aleksanterinkatu 36:ssa, jossa Pohjoismaiden Yhdyspankin vanha pääkonttori oli 1898–1919. Pankkimuseo avataan yleisölle ensi syksynä.

Aleksanterinkatu 30-34

Kun Pohjoismaiden Osakepankki ja Suomen Yhdys-Pankki yhdistyivät 1919, uusi pankki sai nimekseen Pohjoismaiden Yhdyspankki. Se tarvitsi myös väljemmät tilat. Uuden, kuusikerroksisen pankki- ja liikerakennuksen piirsi 1934 arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenberg ensimmäisen palkinnon voittaneen kilpailusuunnitelman pohjalta. Talo valmistui 1936. Se täytti Aleksanterinkadun puolella koko korttelin Unioninkadulta Fabianinkadulle.

Korkean ja jykevän pääkonttorin julkisivu verhoiltiin suomalaisella Vehmaan punagraniitilla. Jalkakäytäväkin saivat graniittipinnan. Talon sisätiloihin tuli puuta ja marmoria.

Pankkisaliin valokaton alle asetettiin 1949 Wäinö Aaltosen pronssiveistokset Jälleenrakentajat, miehellä kirves kädessään ja naisella tähkäpäät. Ne saivat rinnalleen Kotkapojan ja Kalvean immen 1954 sekä vielä seinustan pylväiden väliin Wäinö Aaltosen pronssiteokset Äidinrakkaus ja Mietiskely vuosilta 1949–1954.

Taidehistoriallisesti arvokkkaat veistokset koristavat yhä pankkisalia, jossa nykyisin on Nordean Senaatintorin konttori.

Taideteokset kuuluvat Taidesäätiö Meritan kokoelmiin. Nordea perusti säätiön 2002 taatakseen pankin arvokkaan taidekokoelman pysymisen Suomessa.

Nordean pankkikonttori toimii nykyisin talon kahdessa alimmassa kerroksessa. Talon ylemmät kerrokset kumisevat tyhjyyttään, sillä väki on muuttanut Vallilaan, Aleksis Kiven kadun ja Satamaradankadun väliseen kortteliin, jossa työskentelee pankin yli 2 500 työntekijää.

Wuorion talo
Unioninkatu 30

Paikalla oli ennen nykyistä rakennusta 1831 valmistunut kauppias J. W. Gratioffin kolmikerroksinen asuintalo.

Menestyvän maalaamon ja mattoliikkeen omistaja Salomo Wuorio rakennutti kolmikerroksisen liikepalatsin vanhan talon rakenteita hyödyntäen.

Herman Geselliuksen 1908 suunnittelemassa julkisivussa käytettiin vain aitoja materiaaleja, graniittia ja hiottua lasia ikunoissa ja kilvissä. Talo valmistui 1909.

Taloa korotettiin Armas Lindgrenin ja ja Bertel Liljeqvistin suunnitelman mukaisesti 1913–1916. Pohjoismaiden investointipankin tiloiksi rakennus korjattiin 1979–1981, jolloin mm. piha katettiin lasikatolla toisen kerroksen korkeudella.

Talon pohjakerrokseen arkkitehti Gunnar Wuorio suunnitteli kahvilan, joka sai nimekseen English Tearoom.

Kahvilan toiminta päättyi 1960-luvulla mutta se avattiin 1981 uudelleen korjauksen jälkeen. Peruskorjauksessa entistettiin Gunnar Forsströmin tekemä kattomaalaus.

Unioninkatu 28 b

Kapea rakennus Wuorion talon ja Uschakoffin talon välissä on rakennettu 1816. Se on nykyisin väylä korttelissa sijaitsevien virastojen autojen paikoitustiloihin.

Uschakoffin talo
Pohjoisesplanadi 19

Kauppias Jegor Uschakoff (1767–1836) rakennutti Esplanadin ja Unioninkadun kulmaan komean talon 1815–1816 ja 1826–1827. Pehr Granstedtin suunnittelemaan taloon tuli makasiineja ja kauppapuoteja alakertaan ja asuntoja yläkertään. Pihalla oli ulkorakennus, jossa oli renkitupa, sauna, talli ja navetta.

Jegor Uschakoff ja hänen veljensä olivat Venäjän korkeimpaan aatelistoon kuuluneen Seremetjeffin suvun maaorjia. He kulkeutuivat Suomeen venäläisten valloitusarmeijan mukana 1808 ja elättivät itsensä kaupustelijoina.

Uschakoffit vaurastuivat Suomessa ja anoivat keisarilta vapauttamista maaorjuudesta. Keisari hyväksyi anomuksen ja julisti 1812 Uschakoffit vapautetuiksi lunastusmaksua vastaan.

Jegor Uschakoff menestyi liikemiehenä. Hän perusti Espoon Otaniemeen kaakeli- ja tiilitehtaan sekä toimi rakennusurakoitsijana. Hän sai hoidettavakseen mm. Pyhän Kolminaisuuden kirkon rakentamisen ja toimi pitkään kirkon isännöitsijänä.

Uschakoff oli 1820-luvun lopussa Helsingin kauppiaskunnan rikkain mies. Hänet valittiin samana vuonna yhdessä Feodor Kiseleffin kanssa ensimmäisinä venäläisinä Helsingin kaupunginvanhimpien joukkoon.

Talon osti Jegor Uschakoffin perikunnalta 1885 Gustaf Werner Edlund, joka oli tullut töihin talon kulmassa 1848 avattuun J. C. Frenckellin kirjakauppaan. Kirjakaupan Edlund oli ostanut jo 1864 ja muuttanut sen nimen G. W. Edlundin kirjakaupaksi 1879.

Kansallismielinen Edlund kustansi mm. Runebergin, Topeliuksen ja Cygnaeuksen kootut teokset. Kirjakauppa jatkoi Edlundin kulmassa 1920-luvun vaihteeseen, vaikka kirjakauppias itse luopui talostaan 1900-luvulle tultaessa.

Edlund myi talon Privatbankenille 1896.

Talon pihaan rakennettiin uusi Privatbankenin pankkisali 1904.

Uschakoffin talo purettiin 1965 ja vain sen julkisivut ja pankkisali portaikkoineen säilytettiin. Sisäosien purkamisen ja saneerauksen suunnitteli Aarno Ruusuvuori.

Uuteen osaan pihan perälle Ruusuvuori suunnitteli Kluuvin gallerian, josta on tullut Helsingin suosituimpia näyttelytiloja.

Vuosittain noin 160 taiteilijaa haluaisi työnsä esille valkoista marmoria hohtavaan galleriaan.

Helsingin kaupunki harkitsee siirtävänsä suositun gallerian toiminnan vanhan linja-autoaseman tiloihin Kamppiin.

Varta vasten näyttelytilaksi rakennettuun galleriaan haluttaisiin sijoittaa Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjasto.

Gavoniuksen talo
Pohjoisesplanadi 21

Carl Ludvig Engel suunnitteli 1819 kadunvarsirakennuksen joka valmistui 1820. Alakertaan tuli myymälöitä ja yläkertaan asuntoja. Pihasiivet talo sai 1843 ja 1882.

Pihasiipiä korjattiin ja yksi sisustettiin elokuvateatteriksi 1908-1909. Helsingin vanhimpiin kuuluva elokuvatetatteri avattiin siellä 1907. La Scala muistetaan loppuaikoinaan hieman pornahtavasta ohjelmistostaan.

Gavoniuksen taloa pidetään Esplanadin ensimmäisenä empirerakennuksena.

Talossa asui Franz Fredrik Semigradsky, tunnettu helsinkiläinen lastenkotien perustaja, joka kuoli 1855.

Palmqvistin talo
Pohjoisesplanadi 23

Räätälimestari Albin Palmqvist rakennutti Esplanadin ja Fabianinkadun kulmaan talon 1837–1838. Fabianinkadun puolella oli makasiini ja verstas, Esplanadin puolella kauppoja ja asuintiloja.

Kolmikerroksinen uusklassistinen talo muodosti peilikuvan korttelin toisessa päässä olevan Uschakoffin talon julkisivun kanssa.

Vain talon pääsiipi Esplanadin puolella on jäljellä.

Fabianinkatu 27-29

Alvar Aalto suunnitteli 1960-luvulla Pohjoismaiden Yhdyspankin pääkonttorin notariaattisiiven Palmqvistin talon jatkeeksi Fabianinkadulle. Arkkitehtuuristaan kuuluisa talo porrastuu Palmqvistin taloa vasten. 1966 valmistuneen rakennuksen julkisivu on valettua pronssia.

Alvar Aalto suunnitteli myös uuden notariaattisalin sisustuksen ja huonekalut sekä seinälle Salpausselkä-reliefin Carraran marmorista.

Lisää aiheesta:

Ainutlaatuisen pankkipalatsin julkisivu kipattiin täytemaaksi

Privatbankenin pankkisalista tuli Jugendsali

EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi