Osa 50: Kettu

Venäläinen sotilassairaala kouluajan kotina

Wendelinin lapset asuivat sairaalan apteekkarin kodissa Unioninkadulla

HS: 7.10.2006

Venäläisen sotilassairaalan eteläisessä siipirakennuksessa Unioninkadun ja Kirkkokadun kulmassa asuivat sairaalan ylilääkäri ylemmässä kerroksessa ja sairaalan apteekkari alakerrassa.

Apteekkarilla oli kaunis ja tilava asunto Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa rakennuksessa.

Apteekkari ja ylilääkäri perheineen olivat tiiviissä kanssakäymisissä keskenään. Seuraan liittyi usein myös sairaalan sotilasasiamies, joka asui talon läntisessä siivessa Fabianinkadun puolella.

1900-luvun vaihteessa apteekkia hoiti Josif Oskarovitsh Berg, joka oli mennyt naimisiin Olga Henrikssonin kanssa.

Kaunottareksi mainittu Olga oli miestään parikymmentä vuotta nuorempi. Olgan nuorempi sisko Ida asui Kotkassa, jossa hän oli avioitunut sahanhoitaja Wilhelm Wendelinin kanssa.

Wendelinien perheessä oli kolme poikaa, Axel, Yrjö ja Oiva sekä 1893 syntynyt kuopus Martta.

Wendelinit lähettivät 1898 perheen pojat Elli Hertzin valmistavaan kouluun Helsinkiin, jossa heidän tätinsä Olga ja apteekkari Berg ottivat heidät mielellään hoiviinsa, sillä heillä ei ollut omia lapsia.

Martta halusi veljien mukana pääkaupunkiin, jonne hänetkin lähetettiin seuraavana vuonna. Martta oli silloin seitsemän vuoden ikäinen.

Helsinkiin muutti myös perheen kotiapulainen, joka huolehti lapsista ja hoiti muutenkin apteekkariperheen taloutta.

Martta pääsi Helsingissä suoraan koulun toiselle luokalle, jota pojat Yrjö ja Oiva jo kävivät.

Lasten koulutie vei kaupungin keskustan läpi Uudenmaankadulle.

Sairaalan pihan poikki oikaisivat vielä 1800-luvun lopussa myös Kruununhaan lapset matkallaan Kaisaniemen kansakouluun. Venäläiset sotilaat olivat ystävällisiä lapsille, mutta sortokausien aikana 1900-luvun alussa he eristäytyivät kaupunkilaisista ja sairaalan portit pidettiin kiinni.

Ne avattiin vain pääsiäisyön juhlallisuuksia varten.

Sairaalan ortodoksinen kirkkosali rakennettiin 1838. Sitä koristi pieni kellotorni, joka kohosi pääsisäänkäynnin yläpuolella.

Sairaalan henkilökunta perheineen oli kirkon seurakuntana, hartaudenharjoittajina olivat pappi ja lukkari. Ortodoksisen pääsiäisen vietossa väki vaelsi juhlakulkueena yhdestä sairaalan portista Unioninkadulle ja toisesta sisään.

Vehreä sisäpiha mudostui 1800-luvun lopulla, kun Fabianinkatua reunustamaan rakennettiin uudistalo sairaalan liinavaatteiden sterilointitilaksi.

Pihaa kaunistettiin lukuisilla istutuksilla. Niiden joukossa on yhä viime vuosisadan perinteisiä perennoja. Pihan keskellä oli vesiallas, jota pieni suihkulähde koristi.

Josif Oskarovitsh oli sotilasarvoltaan eversti. Hänen apteekissaan valmistettiin lääkkeitä yli 300 potilaalle.

Hänellä oli sotilaspalvelija, joka autteli perheessä muutenkin. Sairaalan henkilökuntaan kuului lääkäreiden ja hoitajien sekä upseerien lisäksi välskäreitä, apteekkioppilaita, kirjureita, aliupseereja ja invalidikomppanian sotilaita.

Sairaala oli siisti. Sairashuoneita ja käytäviä koristivat kuvat Venäjän sotilaallisista voitoista Krimin ja Turkin sodissa. Myös kukkia tuotiin potilashuoneiden maljakoihin.

Yksinkertaisia leikkauksiakin tehtiin. 16. kesäkuuta 1904 sairaala oli hälytystilassa. Tuli tieto, että Eugen Schauman oli ampunut kolme laukausta kohti kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia senaatin portaikossa. Sotamiehiä lähti heti paareja kantaen torin poikki Senaatintaloon. Ryhmää johti päivystävä välskäri Mikko Rämö. Myös sairaalan kirurgi ja Bobrikovin perhelääkäri Feodor F. Ljuba saapui paikalle. Bobrikov vaati kuitenkin sotilassairaalan sijaan päästä Kirurgiseen sairaalan. Siellä hänet leikattiin, mutta hän menehtyi vammoihinsa seuraavana yönä.

Wendelinin lapsia sairaalaympäristö kiehtoi. Onkin sanottu, että sotilassairaalan pihapiiri vaikutti Martta Wendelinin tuleviin teoksiin.

Lasten palattua Kotkaan Martta Wendelin pääsi siellä ylioppilaaksi 16-vuotiaana. Helsinkiin hän palasi yliopiston piirustuslaitokselle, jossa hän opiskeli opettajanaan taiteilija Eero Järnefelt.

Martta Wendelinin saapuessa pääkaupunkiin 1910 oli apteekkari Berg kuollut vuotta aikaisemmin.

Leskeksi jäänyt Olga-täti muutti myöhemmin Tuusulaan, jossa hän asui kuolemaansa asti vuoteen 1947.

Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläinen sotilassairaala apteekkeineen oli jonkin aikaa punaisten hallussa. Valkoisten vallattua Helsingin keväällä 1918 apteekki siirtyi sotasaaliina valtiolle.

Keväällä 1919 apteekki siirrettiin Eteläesplanadi 4:ään, jossa se sai käyttöönsä tilavamman huoneiston.

Martta Wendelin työskenteli Helsingissä vuodesta 1925 kuvittajana ja taidemaalarina. Hän haaveili vapaan taiteilijan työstä, mutta isän kuoltua hänen oli elätettävä myös äitinsä. Kuvittajan ammatista tulikin hänen leipätyönsä.

Hän kuvitti satuja ja lastenkirjoja, teki postikortteja ja kirjojen kansia. Hänestä tuli suomalaisen maaseudun ja sen idyllin kuvaaja.

Lukemattomat suomalaiset muistavat Martta Wendelinin Kotilieden kansikuvista, joita hän teki lehden alkaessa ilmestyä 1922.

Martta Wendelin pysyi naimattomana. Hän muutti 1937 Helsingistä Tuusulaan, jonne hän rakennutti 1940-luvulla huvilan. Siellä hänen harrastuksenaan oli puutarhanhoito.

Kasvattitytär huolehti vanhenevasta taiteilijasta, joka kuoli 1986 yli 90-vuotiaana.

Tuusulassa on Martta Wendelinin töille omistettu taidemuseo. Taiteilijan lahjoittamassa 2 000 teoksen kokoelmassa on hänen alkuperäisiä kuvituksiaan.

Lisää aiheesta:

Sotaorpojen kantonistikoulusta tuli osa yliopiston keskustakampusta

EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi