Osa 53: Hirvi

Kaisaniemen keisari myi muotia koko perheelle

Ruben Jaarin kivijalkakaupasta kasvoi muotitavaratalo Pukeva

HS: 28.10.2006

Ruben Jaari etsi 1930-luvulla paikkaa vaatekaupalle. Helsingin itäisiin kaupunginosiin johtava uusi liikenneväylä tuntui hänestä hyvältä. Siellä liikkui päivittäin paljon väkeä.

Jaari löysi Vuorikadulta, nykyiseltä Kaisaniemenkadulta, pienen kivijalkakaupan, jossa hän avasi ensimmäisen vaateliikkeensä. Kaupassa myytiin naisten takkeja ja kappoja, joita valmisti Ruben ja Fajo Jaarin perustama vaatetehdas Mallio.

Avajaispäivänä 1. 4. 1933 Helsingin Sanomissa oli Kappa-Keskuksen mainos:

"Kappoja myy erikoisen halvalla käteisellä ja myös vähittäismaksulla. Kappa-Keskus, Vuorikatu 16 – Lepakkoa vastapäätä."

Lepakko oli suosittu tanssipaikka viereisessä talossa.

Vaatekauppa kulki veljeksillä verenperintönä. Juutalainen Jankeloffin suku oli muuttanut Suomeen 1860-luvulla Venäjältä. Rubenin isoäidillä oli ollut vaatekoju Narinkka-torilla Kampissa ja isällä Samuel Jankeloffilla vaatekauppa Annankadulla.

Lena ja Samuel Jankeloffin perheeseen syntyi neljä poikaa. Ensimmäisen maailmansodan syttyessa Samuel Jankeloffia vaadittiin Venäjän armeijan riveihin. Perheelle tuli kiire lähteä Suomesta. Sota-ajan Jankeloffit asuivat Kööpenhaminassa.

Helsinkiin perhe palasi 1920, kun Suomi oli jo itsenäinen ja Suomen juutalaiset olivat 1918 saaneet virallisesti kansalaisoikeudet.

Jankeloffin nimi muuttui 1930-luvulla Jaariksi. Pojista vanhin, Sender, muutti Yhdysvaltoihin ja David toimi sionistiliikkeessä. Ruben opiskeli sähköinsinööriksi Saksassa ja jatkoi opintojaan Ranskassa. Kotiin palattuaan hän puhui sujuvasti viittä kieltä: suomea, ruotsia, tanskaa, saksaa ja ranskaa.

Fajo Jaari osti Mallio-tehtaan omakseen Rubenilta, joka alkoi laajentaa Kappa-Keskusta. Hän osti pala palalta huoneistoja Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun kulmasta.

Keväällä 1939 Ruben Jaari pistäytyi Latviassa tapaamassa äitiään, joka sai hoitoja reumatismiinsa Jurmalassa Riian lähellä. Siellä Ruben Jaari tapasi tulevan vaimonsa Irene Friedländerin.

Heidät vihittiin elokuussa 1939. Irene Jaari pääsi muuttamaan Suomeen juuri ennen toisen maailmansodan puhkeamista, mutta hänen Latviaan jäänyt juutalainen perheensä koki kovan kohtalon. Nuorempaa veljeä lukuunottamatta perhe vietiin keskitysleirille, missä he kuolivat.

Irene ja Ruben Jaari saivat kolme lasta. Vanhin Rea syntyi 1940, Ray 1943 ja Ralph 1949. Lapset näkivät vanhempiaan kotona harvoin.

"Isä ja äiti olivat aina töissä. Kotia hallitsi Karjalasta sodan aikana tullut Anna. Hän huolehti meistä lapsista", Ralph Jaari sanoo. Hän opiskeli valtiotieteitä ja halusi diplomaatin uralle. Hän päätyi kuitenkin tutkijaksi Suomen Pankkiin ja sitten Kone Oy:n palvelukseen Belgiaan. Suomeen hän palasi kun isä halusi hänet Pukevan palvelukseen.

Ray Jaarista tuli Pukevan toimitusjohtaja 1980-luvun lopulla. Rea Jaari muutti Englantiin, jossa hän toimii psykologina.

Sodan päätyttyä kaikesta oli pulaa. Kekseliäs Ruben Jaari värjäytti harmaata manttelikangasta naisten takeiksi. Hän valmisti paperista liivejä ja säärystimiä. Plastiikista tehtiin sadetakkeja, joita jonotettiin Kaisaniemenkadulla asti.

Pukeva myi ensimmäisenä Suomessa vaatteita vähittäismaksulla.

Valikoimaa laajennettiin naisten leninkeihin, miesten pukuihin ja lasten vaatteisiin. 1949 Kappa-Keskuksessa oli maan ensimmäinen maksuton muotinäytös, jota kaupunkilaiset jonottivat katsomaan.

Ruben Jaari menestyi, vaikka naapurikortteleissan riitti kilpailijoita. Siellä oli Valioasu, Vestio, Ajanmies, Minkki.

Kappa-Keskuksesta tuli Pukeva 1969. Sen johtajaa kutsuttiin jo Kaisaniemen keisariksi. Pukevan mainoslaulun kaupunkilaiset oppivat ulkoa.

Pukeva on Kappa-Keskus, liike verraton kaupunkimme keskustassa, helppo löytää on.

Pukeva on ostoskeskus, sieltä aina saa huokein hinnoin laatuvaatetavaraa.

"Pukeva oli isälle ja äidille kaikki kaikessa. Työnteko täytti heidän elämänsä", Ralph Jaari sanoo.

"Isä oli valloittava persoona ja suosittu liikkeessä. Äiti oli varovaisempi, isän vastakohta, mietti aina tarkkaan mitä sanoi. Yhdessä he olivat ilmiömäinen työpari."

Ruben Jaari jätti toimitusjohtajan tehtävät 1970-luvun lopussa. Kymmenkunta vuotta myöhemmin johtoon tuli vanhin poika Ray Jaari.

Yrityksellä oli viisi myymälää Helsingissä. Pukeva laajeni myös muualle Suomeen ja Venäjälle asti. Samaan aikaan Pukevan alamäki oli jo alkanut.

"Yritys laajeni jo pelkän laajenemisen vuoksi. 1990-luvun alussa Kaisaniemenkatu oli aukirevittynä työmaana monta vuotta metroaseman rakennustöiden vuoksi. Lama iski Suomeen samaan aikaan ja Pukeva menetti asiakkaansa", Ralph Jaari selittää 1990-luvun alun tapahtumia.

Kauppaneuvos Ruben Jaari kuoli elokuussa 1991. Ray Jaari kuoli joulun aatonaattona 1991 auto-onnettomuudessa. Elokuussa 1993 yritys meni konkurssiin ja Pukeva katosi Kaisaniemenkadulta. Miehensä rinnalla Pukevan luoneelle Irene Jaarille konkurssi oli suuri pettymys. Hän kuoli 1998.

Ralph Jaari toimii nykyään rakennusalalla Tallinnassa.

Lisää aiheesta:

Murtokatu louhittiin Kamelin korttelin läpi

Yliopisto levittäytyi Porthaniasta Hirven korttelin muihin taloihin

EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi