Kertomuksia Helsingin kortteleista
Sarjassa kerrotaan Helsingin keskustan kortteleista, joille vuodesta 1820 alkaen annettiin eläimen tai kasvin nimi.
Osa 55: Kameli
Fenniassa juhlivat taiteilijat ja suuret tähdet
Värivalaistu suihkulähde kohosi korkeuksiin talvipuutarhan keskellä
HS: 18.11.2006
KUVA: ERIC SUNDSTRÖM / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Fennian upea talvipuutarha 1910. Kahdeksan metrin korkeuteen kohoavaa suihkulähdettä koristivat kukkaistutukset.
Helsinki sai vuosisadan vaihteessa uuden komean juhlapaikan, kun Fennian talo avattiin 16. joulukuuta 1899 Mikonkadulla.
Päivälehdessä Hotelli Fennia mainosti uudenaikaisia tilojaan ja muun muassa telefoonia ja henkilönostokonetta.
Viisikerroksisessa päärakennuksessa ja pihanpuolen sivurakennuksessa oli toistasataa huonetta. Koko sisustus huonekaluineen, liinavaatteineen, astioineen ja ravintolahopeineen oli tilattu Tukholmasta M. Sachsilta.
Paikasta arveltiin tulevan hienon Helsingin mielipaikka, mutta suuren suosion se saavutti vasta, kun nuori Savonlinnan Turistihotellin omistaja Karl Edvard Jonsson osti sen 1909.
Uusi omistaja pani töpinäksi ja uudisti hotellin ennennäkemättömään loistoon. Sisustajiksi hän kutsui huippusuunnittelijat David Frölander-Ulfin ja Jarl Eklundin, jonka käsialaa oli mannermainen talvipuutarha hotellin sisäpihalla.
Talvipuutarhan keskellä oli suihkulähde, jonka monin värein valaistu vesisuihku kohosi kahdeksan metrin korkeuteen. Suihkulähdettä reunustivat loisteliaasti asetellut kukat. Puutarhan seinustoilla oli laakeripuita ja palmuja. Kasvien taiteellisesta asettelusta vastasi puutarhuri C. T. Ward.
Fenniasta tuli Helsingin suurin juhlahuoneisto. Menestys näkyi myös hotellin nimessä, kun se muutettiin Grand Hotel Fenniaksi.
1910-luvulla Fenniassa vietettiin kaupungin komeimpia juhlia. Tammikuussa 1914 kohokohtana oli Ida Aalbergin 40-vuotistaiteilijajuhla. Ylioppilaat vetivät näyttelijättären reessä kansalaispäivällisille, joissa hän istui Juhani Ahon vieressä ja puhkesi lopulta itkuun ylistävistä juhlapuheista.
Toukokuussa 1915 juhlittiin Akseli Gallen-Kallelan 50-vuotispäiviä.
Fenniassa harrastettiin myös uusia huvittelumuotoja. Kun uusi muotitanssi tango saapui Suomeen 1910-luvun puolivälissä Fennia kutsui tanssikoulunopettaja Hilma Liimanin valmentamaan asiakkaita tangon taitoihin.
Naamiaiset, mannekiiniesitykset ja autonäyttelyt valtasivat ravintolasalin, joka 1920-luvun lopulla ajanmukaistettiin. Talvipuutarha katosi uusien ravintolasalien tieltä.
Juhlat jatkuivat iloisessa Fenniassa 1930-luvulla eikä se koskaan ollut niin täynnä kuin vuoden 1935 Pohjoismaisen kirjailijakongressin lopettajaisbanketissa. Kutsuvieraina olivat Suomen hallitus, diplomaattikunta, kolmatta sataa ulkomaista kirjailijaa ja juhlapöydän kukkana Nobelin palkinnon saanut norjalainen Sigrid Undset.
Sodan uhka väijyi jo taivaanrannalla. Sota tiesi Hotelli Fennian loppua. Ravintolakin muuttui, nimet vaihtuivat. Mutta yhä Fennian julkisivua koristavat alkuperäinen kupoli, Suomen leijonavaakuna ja kullatut suurkaupunkien nimet julkisivun räystään alla.