frameArea
frameAreaCenter
frameContentMain

Kertomuksia Helsingin kortteleista

Sarjassa kerrotaan Helsingin keskustan kortteleista, joille vuodesta 1820 alkaen annettiin eläimen tai kasvin nimi.


Osa 56: Orava

SOK:n näyttelyhalli muistutti linnanpihaa

Jyhkeät graniittipylväät johdattivat tulijan osuuskauppojen pääkonttoriin

HS: 25.11.2006


KUVA: MIKA RANTA / HS

Juho Rissasen suuret lasimaalaukset eteishalliin valmistuivat 1930-luvun taitteessa. Ne esittävät kalastusta, merenkulkua, kauppaa ja maanviljelystä.

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK etsi pääkonttorilleen tonttia Helsingistä 1900-luvun alkupuolella. Vuokratiloissa toimineen SOK:n toiminta laajeni nopeasti. Omat tuotteet piti saada näyttävästi esille.

Talo päätettiin rakentaa Oravan kortteliin. SOK osti pääkonttoria varten Oravan korttelista kaksi tonttia, joista toisella oli jo 1902 valmistunut jugendtalo.

Osuustoiminta-aate tuli Suomeen 1800-luvun lopussa Englannista. Jo muutaman vuoden sisällä osuuskauppoja avattiin eri puolilla Suomea. SOK perustettiin 1904 ohjaamaan osuuskauppojen yhteisostoja. Tavaroita osuuskauppoihin alettiin välittää jo seuraavana vuonna. Ne kulkivat maakuntien kauppoihin aluekonttoreiden kautta. Siirtomaatavaroiden tuonti käynnistettiin 1906.

Uuden pääkonttorin peruskivi muurattiin 1917, mutta kansalaissota viivytti rakentamista niin, että talo kohosi paikalleen vasta 1921.

Kauno S. Kallio ja Oiva Kallio suunnittelivat uuden komean pääkonttorin Mikonkadun ja Vilhonkadun kulmaan. Sen vierellä kauppias Leschin jugendrakennusta muutettiin rakennustyön aikana niin että se muodosti uudisrakennuksen kanssa ehjän, keskieurooppalaista ja italialaista renessanssityyliä noudattelevan kokonaisuuden. Talon sisustuksen suunnittelivat arkkitehtiveljekset sekä heidän sisarensa Toini Kallio.

Uuteen taloon muuttivat SOK:n pääkonttorin lisäksi vakuutusyhtiöt Elonvara ja Tulenvara sekä Osuuskauppakoulu, joka toimi talossa 1950-luvulle asti. Rakennukseen tuli myös henkilökunnan asuntoja ja osuuskauppojen koulutustoimintoja.

Pääkonttoriin tultiin sisään Rautatientorin puolelta. Juhlallista eteistä reunustivat jyhkeät punagraniittipylväät. Koristeellinen katto sai esikuvansa Rooman Pantheonista.

Eteisestä avautui upea eteishalli. Sen veistokuvioin koristellut tammipaneelit ovat Johannes Haapasalon käsialaa. Päivänvalo siivilöityy Juho Rissasen komeista lasimaalauksista. Sekä tammipaneelien koristekuviot että lasimaalaukset kuvaavat kaupankäyntiä, maataloutta ja teollisuutta.

Eteishallista tulijat johdatettiin joonialaisten pilareiden reunustamaan näyttelyhalliin. Linnanpihaa muistuttavassa hallissa valo lankeaa katon lasikupolista.

Näyttelyhallissa osuuskauppiaat kävivät valitsemassa tavaraa kauppoihinsa eri puolilla Suomea. Esillä oli nauloja ja auroja, miesten pukuja ja naisten leninkejä, sillitynnyreitä ja alusvaatteita.

Omaa tuotantoa esiteltiin näyttävästi. 1920-luvulta lähtien hallissa oli myös Harley-Davidson-moottoripyöriä, joiden osat SOK tuotti maahan ja kokosi pyörät konepajassaan Vallilassa. Konttoreiden myyjät hurauttivatkin myyntimatkoillaan kauppojen pihaan sivuvaunullisilla Harley-Davidsoneillaan.

Monumentaalinen rakennus palveli SOK:n pääkonttorina 70 vuotta. 1991 talon väki muutti ahtaaksi käyneestä talosta Vallilaan.


Lisää aiheesta:


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi


frameFooter
frameRightAd