Osa 57: Apina

Kalvea impi oli Tea Istan ensimmäinen rooli

Teatterikoulu muutti yli 50 vuotta sitten Kansallisteatterin vintille

HS: 2.12.2006

Tea Ista tiesi 11-vuotiaana tarkalleen, mikä hänestä tulee isona.

"Kirjoitin päiväkirjaani, että minä haluan näyttelijäksi. Minullahan oli oma teatteri jo silloin, ulkoilmateatteri Viljakkalassa Tampereen lähellä. Kirjoitin näytelmiä, joita me lapset esitimme kotipihalla. Meillä oli myös tanssiesityksiä ja voimistelunäytöksiä."

Tea Ista syntyi Pohjanmaalla, Evijärvellä. Perhe muutti Viljakkalaan, ja sieltä Lohjalle, jossa Tea Ista pääsi ylioppilaaksi. Oppikoulua käydessään hän huomasi, että Suomen teatterikoulu otti uusia oppilaita vain joka toinen vuosi.

"Laskin, että kun pääsen lukiosta, minulle jää luppovuosi, kun sinä vuonna uusia oppilaita ei oteta. Luin yhden luokan yli kesällä, että voin hakea teatterikouluun heti kun pääsen ylioppilaaksi."

Elettiin vuotta 1953. Tea Istalle tulevaisuus oli selvä ja suoraviivainen.

Teatterikoulu toimi Kirjan talossa, alkeellisissa oloissa. Seuraavana vuonna koulu muutti Kansallisteatteriin.

"Se oli upeaa. Pääsimme 1954 Kansallisteatterin vintille, kun Pieni näyttämö avattiin ja sen yhteyteen rakennettiin omat tilat teatterikoululle. Koulu oli kahdessa kerroksessa. Ylhäällä oli harjoitus- ja jumppasali. Siellä oli tanko, jolla sai treenata balettia. Ja oli suihkutkin. Se oli ihanaa."

Opetus oli monipuolista. Oppiaineina oli kulttuurihistoria, teatterin historia, tapakulttuuri. . . Sakari Puurunen opetti näyttelijäntyötä, Ritva Arvelo muun muassa tyyliliikuntaa, Elsa Sara liikuntaa. Pääroolissa oli rehtori Wilho Ilmari, oppi-isä, jonka metodin mukaan opiskeltiin. Se perustui Konstantin Stanislavskin metodiin.

"Se oli hyvä metodi."

Näyttelijän uransa Kansallisteatterissa Tea Ista aloitti jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan, kevätpuolella 1954, kun Wilho Ilmari kysyi häntä avustajaksi.

"Neiti Ista, minä ohjaan nyt Kansallisteatteriin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Otan siihen mukaan kalvean immen tarinan. Voisitteko te olla kalvea impi? Kyllä kiitos, sanoin."

Näytelmä esitettiin suurella näyttämöllä. Siinä Aapo kertoo jouluaattona Impivaarassa tarinaa kalveasta immestä, vuoreen suljetusta ritarista ja rakastavasta parista.

"Istuin tarinan hirviön kanssa näyttämön takana. Nojasin pitkässä valkeassa puvussani vuoren kupeeseen ja odotin vuoroani astua näyttämölle. Se tuntui upealta. Näin siinä kaikki seitsemän veljestä. Tauno Palo oli Juhani, Tarmo Manni muistaakseni Aapo, Pentti Siimes oli hännänhuippu Eero. Mukana olivat Ekke Hämäläinen, Holger Salin ja Martti Romppanen ja Oke Tuuri. Mahtava kaarti painimassa lavalla!"

Kolmivuotinen koulu päättyi 1956.

"Neiti Ista, Wilho Ilmari sanoi minulle. Teillä olisi nyt mahdollisuus päästä Kansallisteatteriin."

"Niin se alkoi. Olin silloin hyvin nuori."

"Muistan, kun tulin silloin Morkkuun. Pia Hattara sanoi, että olet niin nuori, Sinulla on pitkä ura edessä. Siihen Jalmari Rinne totesi, että voi voi kuulkaa, aika kuluu niin nopeasti, että Tea Istakin on ihan kohta eläkkeellä."

Siitä on vierähtänyt 50 vuotta. Tea Ista muistaa vanhoja näyttelijätovereita istahtaessaan Kansallisteatterin pukuhuoneeseen. Hän peri paikan Ruth Snellmanilta.

"Jo pois menneet näyttelijät ovat jotenkin mukana täällä teatterissa. Ystäväni Pia Hattaran kanssa muistelemme usein, että mitähän Ellakin tästä sanoisi. Näyttelin paljon Ella Erosen kanssa."

Tea Ista jäi leskeksi 2002 oltuaan yli 40 vuotta naimisissa ohjaaja Jack Witikan kanssa. Hän on ehtinyt esiintyä kymmenissä rooleissa Suomen Kansallisteatterissa. Päällimmäisinä niistä ovat mieleen jääneet vuosisadan näytelmäksikin kutsuttu Slawomir Mrozeckin Tango sekä Anton Tshehovin Kirsikkapuisto, jonka Kansallisteatterissa ohjasi moskovalainen Anatoli Efros ja Kolme sisarta pietarilaisen Georgi Tovstonogovin ohjauksessa.

Tea Ista harjoittelee parhaillaan uutta roolia näytelmään Puhdistus, jonka ensi-ilta on helmikuussa.

"Muut näyttelijät ovat nuoria. Heidän joukossaan tunnen itseni taas teatterikoululaiseksi, sillä harjoittelemme teatterin vintillä samassa salissa, jossa opiskelin 50 vuotta sitten."

Teatterikoulun oppilaita 1954

Suomen teatterikoulu sai upouudet tilat Kansallisteatterin vintiltä, kun Pieni näyttämö valmistui. Sitä ennen näyttelijöitä koulutettiin Kirjan talossa.
1943 perustetun teatterikoulun rehtorina toimi teatterineuvos Wilho Ilmari. Hän johti koulua vuoteen 1963 asti.
Syksyllä 1954 koulussa oli yli 30 oppilasta. He kokoontuivat yhteiskuvaan muutettuaan uusiin tiloihin.
Oppilaita karsittiin jo ensimmäisen syyslukukauden jälkeen.
Kaikki kuvan opiskelijat eivät koskaan valmistuneet.

1. Raimo Laitinen
2. Veli Tuomas Kettunen
3. Ritva Lavanne
4. Harri Tirkkonen
5. Tauno Kajander
6. Jorma Kutvonen
7. Ismo Kallio
8. Mauri Heikkilä
9. Pertti Palo
10. Väinö Lahti
11. Elina Lehtikunnas
12 Tea Ista
13. Tuulikki Suomela
14. Matti Brandt
15. Vappu Nummela
16. Ritva Valkama
17. Ritva Laatto
18. Kaija Siikala
19. Uolevi Vahteristo
20. Outi Poijärvi
21. Salme Karppinen
22. Ritva Pillinen
23. Pirkko-Liisa Lehtisalo
24. Irja Kalas
25. Martti Tschokkinen
26. Mikko Parviola
27. Tuulikki Konttinen
28. Heidi Krohn
29. Eira Soriola
30. Eila Korkala
31. Olavi Niemi

Kuvasta puuttuu Vieno Kekkonen, joka kävi teatterikoulun 1953–1956

Lisää aiheesta:

Korttelipiha Rautatientorin reunalla vilisi lapsia 50 vuotta sitten

EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi