frameArea
frameAreaCenter
frameContentMain

Kertomuksia Helsingin kortteleista

Sarjassa kerrotaan Helsingin keskustan kortteleista, joille vuodesta 1820 alkaen annettiin eläimen tai kasvin nimi.


Osa 58: Hyeena

Helsingin asema on nähnyt historiallisia hetkiä

Keisarin odotussalista tuli presidenttien neuvottelupaikka

HS: 9.12.2006


KUVA: LEHTIKUVA

Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hrushtshev ja pääministeri Nikolai Bulganin asemalla kesäkuussa 1957. Oikealla pääministeri V. J. Sukselainen.

Kun Suomen rautateiden juna lähti avausmatkalleen Helsingistä Hämeenlinnaan 31. tammikuuta 1862, matkaa johti ylikonduktööri Petter Wildh. Hän oli kotoisin Ahvenanmaalta. Helsinkiin hän muutti palvellessaan tarkk'ampujana Suomen kaartissa.

Arvostetun konduktöörin arvokas ja sotilaallinen käytös olivat esikuvana tuleville konduktöörisukupolville.

Hän sai toimia kerran myös keisarillisen junan konduktöörinä Pietarin ja Terijoen välillä.

Rautatie yhdisti pian Helsingin Pietariin ja Ouluun asti. Se edisti yhteiskunnan murrosta. Maa teollistui, välimatkat lyhenivät.

Ensimmäinen pieni asemarakennus tuli pian ahtaaksi. Eliel Saarisen suunnittelema uusi rautatieasema vihittiin käyttöönsä vasta 1919, mutta sen ensimmäinen osa kohosi Rautatientorin reunalle jo keisarivallan aikana 1909.

Helsingin asemasta tuli Suomen rautateiden symboli ja monen koko Suomen kansaa vavahduttavan tapahtuman näyttämö.

Keisarin odotussalista astui ensimmäisen maailmansodan aikana Rautatientorille Nikolai II, joka oli määrännyt keskeneräisen aseman haavoittuneiden venäläisten sotilassairaalaksi.

Saman odotussalin kautta Suomen presidentit matkustivat junalla Moskovaan tärkeisiin neuvotteluihin ja riensivät vastaanottamaan Neuvostoliiton johtajia.

Valtioneuvos J. K. Paasikivi kävi seurueensa kanssa keskusteluja salissa neuvottelumatkoillaan Moskovaan syksyllä 1939.

Presidentin tehtävät sairauden vuoksi jättänyt Kyösti Kallio hyvästeli marsalkka C. G. E. Mannerheimin ja seuraajakseen valitun Risto Rytin 19. joulukuuta 1940 lähtiessään kotiin Pohjanmaalle. Hän astui odotussalin ovesta asemalle tarkastamaan kunniakomppanian Porilaisten marssin soidessa. Hetken kuluttua hän vaipui kuolleena saattajiensa käsivarsille.

Presidentti Urho Kekkonen oli usein asemalla vastassa, kun Neuvostoliiton johtajat vierailivat Suomessa. 1957 Suomeen tulivat pääministeri Nikolai Bulganin ja puoluejohtaja Nikita Hrushtshev. 1975 Leonid Brezhnev saapui junalla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen.

Rautatieaseman torni oli valmistuttuaan kaupunkilaisten suosima näköalapaikka, johon alakerrassa myytiin pääsylippuja.

Lähes 50 metrin korkeuteen kohoavassa tornissa vieraili kesällä Yhdysvaltoihin 1920-luvulla muuttaneen Eliel Saarisen pojanpoika, mainoselokuvien ohjaaja Eric Saarinen. Hän käväisi viime kesänä Helsingissä isänsä Eero Saarisen arkkitehtuuria esittelevässä näyttelyssä. Mukana olivat pojat Eli ja Evan Saarinen. He kirjoittivat nimensä tornissa olevaan lankkuun. He seuraavat isoisän ja isoisänisän jalanjälkiä Yhdysvalloissa. Heistäkin tulee arkkitehteja.


Lisää aiheesta:


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi


frameFooter
frameRightAd