Osa 64: Pyöriäinen

Ministeriöt ja virastot levittäytyivät Pyöriäisen kortteliin

HS: 10.2.2007

Eteläesplanadi 8

Fabianinkatu 10

Pyöriäisen kortteli on vuosisatojen saatossa kokenut monia muutoksia. Vanhoja arvotaloja on purettu ja tilalle rakennettu korkeita toimistotaloja.

Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa on jäljellä rakennuskonttori Kiseleff & Heikelin 1883 suunnitteleman rakennuksen kuori.

Kauppaneuvos Beregavoin asunnoksi 1884 valmistuneessa kolmikerroksisessa kivitalossa toimi 1800-luvun lopulla viinitupa Bodega Española, josta sai myös ostaa viinejä tukuttain ja vähittäin.

Suomen Vientiluotto rakennutti 1977 paikalle toimitalon, jonka suunnittelivat Kaarina ja Jaakko Laapotti 1975–1976. Talo ulottui Fabianinkatu 10:een. Samalla Vientiluotto kunnostutti Eteläesplanadin puoleisen vanhan rakennuksen julkisivun.

Talossa toimii nykyään valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera, johon viennin rahoituspalveluihin erikoistuneet tytäryhtiöt Fide ja Suomen Vientiluotto sulautuivat 2004.

Fabianinkatu 8

Albert Petrelius suunnitteli 1890 valmistuneen uusklassisen asuin- ja liiketalon, joka päätyi Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankin omistukseen. Pankki purki rakennuksen 1970 ja rakennutti tilalle uudistalon 1972. Marianna ja Mikko Heliövaaran suunnittelemaan taloon tuli Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankin ja Suomen Pankkiyhdistyksen toimitiloja.

Fabianinkatu 6

Vielä 1890-luvulla paikalla olleessa talossa toimi Päivälehden paino. Talo purettiin ja tilalle valmistui Runar Finnilän 1938 suunnittelema L. M. Ericssonin toimitalo. 1939 valmistunut rakennus siirtyi myöhemmin Postipankille. Talossa on nykyään ympäristöministeriön tiloja.

Siriuksen talo

Pohjoinen Makasiinikatu 7

Fabianinkatu 4

Fabianinkadun ja Kasarmitorin kulmassa kohoaa jykevä kiinteistöosakeyhtiö Siriuksen talo, joka valmistui 1905. Talon suunnittelivat arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna ja Gustaf Adolf Lindberg 1904.

Talon ovet ja näyteikkunat sekä sisäänkäynnin Pohjoisen Makasiinikadun puolella suunnitteli 1929 arkkitehti Valter Jung, joka perheineen asui talossa vuosia.

Hän suunnitteli myös piharakennuksen korotuksen ja muuttamisen kahvipaahtimoksi 1915. Rakennuksessa on yhä alkuperäiset jyhkeät ovet. Kulmatorneineen, parvekkeineen ja erkkereineen Siriuksen talo luo linnamaisen vaikutelman Kasarmitorin pohjoiselle reunalle.

Talossa on toimistoja ja liiketiloja. 1950-luvulla sinne muutti Saksalainen kirjasto, Deutsche Bibliotek.

Pohjoinen Makasiinikatu 9

Arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna suunnitteli Kasarmitorin pohjoisreunalle ylellisen asuintalon, joka valmistui 1894. Runsaasti koristellussa uusrenessanssitalossa asui herrasväkeä palveluskuntineen.

Valtio osti rakennuksen virastotaloksi, jossa 1930-luvulla toimi merivartioston esikunta ja myöhemmin Helsingin sotilaspiirin esikunta.

Rakennus päästettiin rapistumaan ja 1960-luvulla siinä toimi miesten asuntola.

Helsingin kaupungin omistukseen päätynyt rakennus purettiin 1967. Tilalle suunnitteli arkkitehti Hely Ijäs 1969 valmistuneen tummanpuhuvan laatikkotalon, jossa on Helsingin kaupungin rakennusviraston toimitiloja.

Kasarmikatu 21

Vielä 1950-luvulla Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun kulmassa oli pieni kivitalo, jonka Carl Ludvig Engel suunnitteli 1830-luvulla kaupungin ostamalle tontille Helsingin ensimmäiseksi rahvaankouluksi.

Pitkään se oli Helsingin kaupungin ainoa oma kansakoulutalo, sillä muut koulut toimivat vuokratiloissa. 1960 paikalle rakennettiin virastotalo Helsingin kaupungin rakennusvirastolle. Osin viisi- ja kahdeksankerroksisen laatikkotalon piirsi Lauri Pajamies 1957–1958.

Handelsgillet

Kasarmikatu 23

Entinen nuorsuomalaisten talo Päivölä valmistui 1908 Kasarmikadulle Rikhardinkadun päähän. Arkkitehtitoimisto von Essen, Kallio & Ikäläinen piirsi talon samana vuonna.

Kadunvarsirakennuksessa oli liiketiloja ja asuinhuoneistoja, piharakennuksessa Nuorsuomalaisen Seuran klubihuoneisto, Taiteilijaseuran huoneisto ja asuntoja.

Toisen kerroksen vuokrasi Handelsgillet i Helsingfors, mutta muutti 1926 piharakennukseen, jolloin ravintolaa laajennettiin ja sisustettiin uudelleen 1929. Lopulta Handelsgillet osti koko talon.

Handelsgilletin ruokasaliin taiteilija Karin Slotte maalasi seinämaalaukset Helsinkinäkymiä 1840-luvulta. Porrashuoneen lyijypuitteiset lasimaalausikkunat ovat taiteilija Gunnar Forsströmin käsialaa vuosilta 1951–1954.

Handelsgillet toimii yhä talossa. Talouselämän, kulttuurin sekä yhteiskunnan piirissä toimiva herrasmiesten klubi juhlii tänä vuonna 150-vuotista toimintaansa.

Rakennuksessa on nykyään myös ympäristöministeriön tiloja.

Kasarmikatu 25

Carl Armfelt suunnitteli viisikerroksisen uusrenessanssitalon alkujaan asuintaloksi 1890. Ole Gripenbergin suunnittelemissa laajoissa muutostöissä 1927 talo muutettiin toimistoiksi. 1950-luvulla talo muutettiin Pohjola-yhtiön toimitaloksi. Katutasossa toimi pitkään Helsingin kaupunginkirjaston sanomalehtisali.

Taloon muutti suuren peruskorjauksen jälkeen 1999 ympäristöministeriö. Lasikaton saanut sisäpiha Keidas on koristeltu viherkasvein.

Wasa Aktiebank

Eteläesplanadi 12

Wasa Aktiebank rakennutti talon Helsingin konttorikseen Eteläesplanadille 1899. Arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna sekä arkkitehti John Settergren suunnittelivat espanjalais-venetsialaisvaikutteisen rakennuksen 1898. Esikuvanaan Settergren käytti Isak Gustaf Clasonin piirtämää Hallwylin palatsia Tukholmassa.

Vain rakennuksen pohjakerros oli alun perin tarkoitettu liiketilaksi. Yläkerroksiin tuli ylellisiä asuntoja, kuusi tai kahdeksan huonetta kussakin sekä vielä eteinen, keittiö, tarjoiluhuone ja kylpyhuone. Rakennuksen Eteläesplanadin puoleinen julkisivu on punertavaa Orsan hiekkakiveä joka tuotiin Taalainmaalta.

Wasa Aktiebank ja Helsingissä 1910 perustettu Lantmannabanken sekä Turussa 1896 perustettu Turun Osakepankki yhdistyivät 1920 Suomen Liittopankiksi. Ne sulautuivat 1930-luvulla Helsingin Osakepankiksi, jonka konttori oli vanhassa pankkisalissa.

Talon ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen avattiin 1932 viiniravintola Manon Kasarmikadun puolella.

Pankkisalissa tehtiin muutostöitä 1936 ja uudelleen 1965. Asuinkerroksia muutettiin 1940-luvulta lähtien liiketiloiksi.

Pankkisalissa tehtiin 1976 arkkitehtitoimisto Kirsti ja Egil Nordinin suunnittelema peruskorjaus, jossa pankin vanhaa ilmettä palautettiin.

Komeassa vanhassa pankkisalissa on nykyään Handelsbankenin konttori.

Eteläesplanadi 10

Onni Tarjanne suunnitteli Apollon talon, joka valmistui 1910.Teatteritaloksi suunnitellun rakennuksen julkisivu on graniittia.

Talon rakennutti insinööri Karl Emil Ståhlberg, presidentti K. J. Ståhlbergin serkku. Apollo-teatterissa esitettiin elokuvia ja operetteja. Hotellin ja ravintolan lisäksi talossa oli myös Ståhlbergin 11-lapsisen perheen koti.

Vallankumouksen aikoihin Ståhlberg myi talon Venäjän laivastolle matruusikerhoksi. Helsingin valtauksen jälkeen 1918 taloon sijoittui Ylipäällikön esikunta.

Tarton rauhansopimuksen mukaisesti talo siirtyi 1920 Neuvostoliiton omistukseen.

Suomen valtio osti talon takaisin Neuvostoliitolta 1934. Rakennusta korotettiin kahdella kerroksella, kun Alko perusti taloon pääkonttorinsa ja katutasoon tuli Alkon myymälä n:o 1.

Oikeusministeriön käytössä talo on ollut vuodesta 1984. Rakennus peruskorjattiin 2004–2005.

Lisää aiheesta:

Siriuksen seinät raikuivat Makasiinikadun maestron harmonikan tahdissa

Sparren kodin ikkunoista näki kattojen yli satamaan

EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
eeva.jarvenpaa@sanoma.fi