1809 Suomi liitettiin Haminan rauhassa suuriruhtinaskuntana Venäjään.
Keisari Aleksanteri I avasi Porvoossa valtiopäivät, joilla hän antoi Suomelle autonomian. Suomi sai oman keskushallinnon, hallituskonseljin. 1816 sen nimeksi tuli Keisarillinen Suomen Senaatti.

1812 Helsinki julistettiin Suomen pääkaupungiksi.

1816 uuden keskustan suunnittelijaksi kutsuttiin Saksassa syntynyt ja Pietarissa venäläiseen klassismiin perehtynyt arkkitehti Carl Ludvig Engel. Senaatintalon suunnittelu alkoi.

1817 keisari määräsi senaatin siirtämisestä Turusta Helsinkiin.

1822 Senaatintorin puoleinen päärakennus valmistui.

1824 valmistui senaatintalon korttelin eteläsiipi ja 1828 itäinen kirjastosiipi. Pohjoissiipi rakennettiin Engelin kuoleman (1840) jälkeen 1850-luvulla E. B. Lohrmannin suunnitelman mukaan. Korttelin kokoiseen rakennuskompleksiin tuli huoneistoalaa yli 13 000 neliömetriä.

1897 pohjoissiipi purettiin ja pihalla sijainnut ns. Kellovuori louhittiin pois. Uuden pohjoissiiven suunnitteli Richardo Björnberg ja sisätilat Th. Granstedt ja E. Björck. Se valmistui yhdessä pihalle sijoitetun kirjapainorakennuksen kanssa 1900.

1898 keisari Nikolai II nimitti Nikolai Bobrikovin Suomen kenraalikuvernööriksi. Sortokaudet alkoivat.

1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin.

1918 alkuvuodesta senaatintalo oli punaisten vallankumoushallituksen päämajana. Senaattorit pakenivat Vaasaan, jossa muodostettiin ns. Vaasan senaatti, valkoisen Suomen hallitus.
Suomen itsenäistymisen (6.12. 1917) jälkeen senaatista tuli valtioneuvosto.

1970-luvulla alkoi Valtioneuvoston linnan peruskorjaus, jonka aikana koko korttelin kokoinen rakennuskompleksi saatettiin alkuperäiseen asuunsa. Kuudessa eri vaiheessa tehty työ saatiin päätökseen 1997.
     Perustustöissä löydettiin seinien ja holvien jäännöksiä. Niiden arvioidaan kuuluneen ns. Burgmanin taloon, joka rakennettiin vanhan Suurtorin varteen 1600-luvun lopulla. Rakennus oli 1700-luvulla lääninhallituksen ja maaherran virka-asuntona.
Burgmanin talo vaurioitui pahoin Helsingin palossa 1808.

Valtioneuvoston linnassa toimii nykyään valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö sekä oikeuskanslerin virasto. Turvallisuussyistä linna on suljettu yleisöltä. Rakennuksen pääportaikkoa ja presidentin istuntosalia esitellään vain valtakunnan tärkeimmille vieraille.

2009 Suomessa juhlitaan valtioneuvoston kaksisataavuotista taivalta. Valtioneuvoston kanslia valmistelee työryhmän asettamista juhlavuoden järjestelyjä varten.


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat


 Engelin empirekeskusta alkoi senaatintalosta

 Schauman murhasi Bobrikovin senaatin portaikossa