Snellmaninkatu 7. Kirkkokatu 14.
     Ns. Mäyrälän talon rakennutti leipurimestari Abraham Möller 1842–1844. Kruununhakaan 1860 perustettu apteekki toimi pitkään talossa.
     Samalle tontille Kirkkokatu 14:ään valmistui 1905 nelikerroksinen, Gustaf Estlanderin suunnittelema jugendvaikutteinen asuintalo.
     Molemmat talot olivat Suomen pankin käytössä kunnes pankki luopui niistä setelipainon muuttaessa Vantaalle 1980-luvun alussa. Rakennuksissa on nyt sosiaali- ja terveysministeriön tiloja.
     
Snellmaninkatu 3.
     Arppeanum valmistui 1869 Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston kemian laboratorio- ja museorakennukseksi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti C. A. Edelfelt.
     Talossa toimi myöhemmin yliopiston geologian laitos, jonka siirryttyä 2001 Kumpulaan, rakennus peruskorjattiin.
     2003 siinä avattiin Helsingin yliopistomuseo, Arppeanum.
     
Hallituskatu 5.
     Yliopiston uuden kemian laboratorion suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström 1883–1884. Arppeanumiin kiinni rakennettu talo valmistui 1887.
     Rakennusta korotettiin 1926 kerroksella, vuosina 1972–1975 se peruskorjattiin. Nyt siinä toimii maa- ja metsätalousministeriö.
     
Hallituskatu 3. Ritarikatu 4.
     Mahdollisesti Jean Wikin suunnitteleman, ns. Pihlflycktin talon rakennutti kaupunginkirurgi Fredrik Pihlflyckt 1843–1844. Pääasiassa asuintalona 1800-luvun loppuun. Siirtyi yliopistolle 1900-luvun alussa. Peruskorjauksen 1972–1973 suunnitteli professori, arkkitehti Osmo Lappo.
     Samalla tontilla viereiseen Pihlflycktin taloon liittyi ns. Willebrandtin talo, alkuaan kaksikerroksinen vaunuvaja ja asuinrakennus.
     Talo siirtyi 1880 valtioneuvos Felix von Willebrandtin omistukseen. Sebastian Gripenberg suunnitteli 1887 rakennuksen korotuksen, jolloin se sai nykyisen uusrenessanssijulkisivunsa. 1910-luvulla sitä korotettiin vielä kerroksella. Peruskorjauksen ja osittaisen entisöinnin valtion virastotaloksi suunnitteli arkkitehti Osmo Lappo 1970-luvulla. Nyt siinä toimii maa- ja metsätalousministeriö
     
Kirkkokatu 12.
     Tontilta purettiin 1960-luvulla Helsingin uuden yhteiskoulun rakennus. Suomalaisen naisasialiikkeen johtohahmoihin kuuluneen Lucina Hagmanin koulu toteutti aikoinaan uudenlaisia, vapaita kasvatusperiaatteita. Arkkitehti Gunnar Steniuksen piirtämä jugendtyylinen koulu oli valmistunut 1902. Koulu siirtyi 1960-luvulla Pihlajamäkeen.
     Koulun purkutöiden jälkeen tontti oli vuosia tyhjillään.
     Myös matalat puutalot Ritarikadun puolella saivat väistyä.
     Ne olivat pystyssä vielä 1960-luvun lopulla, jolloin ne saivat esittää talvista Moskovaa.
     Niiden ympäristössä kuvattiin 1969 John Hustonin elokuvaa Kremlin kirje. Helsingin kaduilla saattoi silloin nähdä vilahduksen elokuvan tähdistä, sillä Suomessa pistäytyivät ainakin Patrick O'Neal ja Barbara Parkins.
     Professori Osmo Lappo suunnitteli 1970-luvulla tontille sisäministeriön uuden virastotalon, joka valmistui 1981.


KOONNUT: EEVA JÄRVENPÄÄ / HS


 Valtioneuvos Adolf Arppen nuoruudenunelma

 Topelius ja Arppe opiskelivat yhdessä