KERTOMUKSIA KESKUSTAN KORTTELEISTA
  

   KOTISIVU

   UUTISET

   AAMUN HESARI

   SÄÄ

   KESKUSTELU

Kauppiaan pojan salarakas
 Isä ei hyväksynyt poikansa ja piikatytön suhdetta
HS 13.8.2005

Kellonsoittaja Nybergin 20-vuotias tytär Anna Caisa tuli 1795 Sederholmin taloon piiaksi. Kauppiaan samanikäinen poika Alexander Magnus rakastui tyttöön, ja kiihkeä lemmensuhde syttyi. Rakastavaiset tapasivat salassa, mutta suhde tuli julki, kun Anna Caisa huomasi seuraavana vuonna odottavansa lasta. Johan Sederholm ei hyväksynyt poikansa ja piikatytön suhdetta ja heidän oli erottava. Jäähyväiskirjeessään Alexander kirjoittaa: "Oma isäni ja sinun sydämesi vaativat uhrausta."
     
Anna Caisa palasi kotiin vanhan isänsä luokse. Hän synnytti 29. 12. 1796 pojan, joka kastettiin isänsä mukaan Alexanderiksi.
     Aviottoman lapsen äiti joutui oikeuteen vastaamaan ensikertalaisena harjoitetusta salavuoteudesta ja sai rangaistuksena sakkoja. Rahat eivät riittäneet sakkojen maksuun, ja Anna Caisa oli vankilassa seitsemän päivää. Lapsen isää hän ei kuitenkaan paljastanut. Poika sai sukunimekseen Blomqvist Anna Caisan leskeksi jääneen sisaren Elisabetin mukaan.
     
Anna Caisan poika oli lahjakas lapsi. Alexander Blomqvist opiskeli Helsingin triviaalikoulussa ja myöhemmin Turun yliopistossa, jossa hän suoritti maisterin tutkinnon.
     Alexander menestyi urallaan. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston oppihistorian professoriksi ja yliopiston kirjastonhoitajaksi. Hänen perheeseensä kuului vaimo ja kymmenen lasta sekä äiti Anna Caisa ja täti Elisabet.
     
Alexander Magnus hoiti isänsä ja veljensä kanssa kauppahuonetta Helsingissä. Isän kuoleman jälkeen hän osti rautaruukin Ruotsista ja muutti sinne. Hän kuoli Ruotsissa 1830. Anna Caisa kuoli Helsingissä 1832 ja Alexander Blomqvist 1848.
     Kymmenen vuotta myöhemmin hänen tyttärensä avioitui pikkuserkkunsa kanssa. Mies kuului Johan Sederholmin sukuun.



EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat



 Puotipojasta Helsingin mahtavimmaksi porvariksi

 Kivitalo varjeli kaupunkia suurelta palolta

 Kauppiaat rakensivat talonsa Elefantin kortteliin

Osa 5
Kortteli 4: Elefantti



  LÄHTEET

Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmien yksikön päällikön Riitta Pakarisen haastattelu kesäkuussa 2005

Helsinki 1700, Helsingin kaupunginmuseon vuosikirja Narinkka 1995

Helsingin kaupunginmuseon rakennustietokanta

sivun yläreunaan ^