Vanha tulli- ja pakkahuone
     Mariankatu 3
     Kantakaupungin toiseksi vanhin säilynyt rakennus on vanha tulli- ja pakkahuone. Sen suunnittelivat 1757 muurarimestari Samuel Berner ja rakennusmestari J. Kr. Hillert. 1765 valmistunut talo on vankasti rakennettu, sillä siitä oli tarkoitus tulla osa kaupungin puolustuslinjaa.
     Alakerrassa olivat tulli-, pakka- ja vaakahuoneet. Yläkerrassa kokoontui kaupungin raati vuodesta 1765 vuoteen 1804.
     Rakennus vaurioitui 1808 palossa. Se korjattiin 1811, jolloin se sai nykyisen hahmonsa. Vuodesta 1813 siinä toimi Helsingin tullikamari ja vuodesta 1884 huutokauppakamari. 1920 talosta tuli Kruununhaan poliisikamari ja pohjakerros pirstottiin poliisiputkiksi. Pysäköinninvalvontatoimisto muutti rakennukseen 1974.
     Nyt talo on remontissa. Vuodenvaihteen tietämissä siihen muuttaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjakauppa ja kustannustoiminta.
     
Uusi tulli- ja pakkahuone
     Aleksanterinkatu 1
     Vanhan tulli- ja pakkahuoneen viereen rakennettiin 1854 uusi tulli- ja pakkahuone. Sen suunnitteli Carl Alexander Edelfelt 1847. Rakennus oli aivan kaupungin pääsataman vieressä. Pohjoisrannassa työntyi merelle laivasilta, johon laivojen oli helppo kiinnittyä rannan syvyyden vuoksi. Kaikki lasti purettiin laivasillan kautta pakkahuoneisiin, joissa tullattavat pakat punnittiin tai mitattiin ja leimattiin.
     1984–1986 tehdyn kunnostuksen jälkeen talossa on toiminut päiväkoti Aleksi.
     
Borgströmin talot
     
     Mariankatu 5 ja 7
     Henrik Borgström rakennutti Mariankadun varten 1830–luvulla ja 1860–luvulla kaksi komeaa kivistä kerrostaloa, jotka yhä ovat alkuperäisellä paikallaan.
     Mariankatu viiteen kohosi 1830-luvun lopulla kaksikerroksinen kivitalo, jonka suunnittelijana pidetään Jean Wikiä. Rakennuksessa oli Borgströmin perheen ja palveluskunnan asuntoja ja kauppaliikkeen konttori.
     Empiretyylinen rakennus sai 1882 uusrenessanssityylisen julkisivun samalla kun sitä korotettiin kerroksella. Korjauksen suunnitteli Theodor Decker.
     Pihalle rakennettiin 1850-luvulla varastorakennus, joka yhä on paikallaan.
     Mariankatu seitsemään Borgström rakennutti jo 1830-luvulla perheelleen yksikerroksisen puutalon, joka tuhoutui tulipalossa 1858. Sen paikalle kohosi 1860-luvulla Georg Theodor Chiewitzin suunnittelema kolmikerroksinen kivinen asuintalo. Se sijaitsee vastapäätä ritarihuonetta, jonka Chiewitz piirsi 1860-luvun vaihteessa.
     Mariankatu seitsemän pihalle rakennettiin 1840-luvulla kivitalo, jossa mm. Zachris Topelius asui opiskeluaikoinaan. Talo on nyt purettu.
     Borgströmin suku vuokrasi 1920 Mariankatu viidestä huoneiston Carl Gustaf Mannerheimille tämän valtionhoitajakauden päätyttyä.
     Borgströmin talot ovat nykyisin kulttuuriyhteisöjen käytössä. Niissä toimivat mm. Alfred Kordelinin säätiö sekä Tieteellisten seurojen valtuuskunta ja Suomalainen tiedeakatemia.
     
Mariankatu 9
     Niilo Kokko suunnitteli 1960 valmistuneen toimistotalon, jonka aluksi omisti Raha-automaattiyhdistys. 1985 se siirtyi valtion omistukseen. Talossa on valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian tiloja.
     Talon alakerrassa on kaupungin kuuluisin karaokebaari Pataässä. Oululainen Jouni Lanamäen omistama baari aloitti talossa 1994.
     
Mariankatu 11
     Entisen Kruununhaan keskikoulun suunnittelivat Axel Hampus Dalström ja Evert Lagerspetz. 1877 valmistuneessa koulurakennuksessa toimivat myöhemmin Kolmas suomalainen tyttökoulu, Industriskolan, Teollisuuskoulu ja Svenska Reallyceet.
     Uusrenessanssityyliä edustavan rakennuksen pihaa ympäröivä valurautainen aita on yhtä vanha kuin koulu.
     Helsingin yliopiston käytössä nyt oleva rakennus on peruskorjattu 1980.
     
Tieteiden talo
     Kirkkokatu 6
     Lisa Hagmanin koulu muutti Kirkkokadulle 1922. Koulu toimi aluksi kadun varren puutalossa ja pihaa kiertäneissä tiilirakennuksissa. Uuden koulutalon suunnitteli arkkitehti Elsa Arokallio ja koulun vihkiäisiä juhlittiin 1925.
     Klassisoivaa tyyliä edustava rakennus on nelikerroksinen. Sen seinillä on yli 70 Emil Cedercreutzin kipsireliefiä.
     Lisa Hagmanin konkurssin jälkeen valtio lunasti talon ja vuokrasi sen koulun opettajien perustama kannatusyhdistykselle, joka jatkoi koulua talossa vuoteen 1936.
     Talo peruskorjattiin 1997, jolloin Tieteelliset seurat muuttivat siihen Säätytalosta.
     
Meritullinkatu 8
     Kirkkokadun ja Meritullinkadun kulmassa oli vielä 1960-luvulla E. J. von Heidekenin 1863 suunnittelema rakennus, jossa oli yliopiston tiloja. Talo purettiin ja tontti oli pitkään parkkipaikkana.
     Sosiaali- ja terveysministeriön uudisrakennus valmistui 1999. Suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto Helin & Siitonen.
     
Meritullinkatu 6
     Ludvig I. Lindgvistin suunnittelema nelikerroksinen asuintalo valmistui 1870-luvulla.
     Sen julkisivu on säilynyt lähes alkuperäisenä.
     Isoja perheita asui vielä 1950-luvulla talon pienissä yksiöissä ja pihalla leikki kymmeniä lapsia.
     A-rapun asunnot olivat muita suurempia.
     Siellä asuivat Kansallisteatterin näyttelijä Henny Valjus ja kirjailija Olavi Linnus, Pakilan seurakunnan kappalainen Annele Martin kertoo. Hänen isoäitinsä asui talon A-rapussa 1940-luvulta vuoteen 1960.
     
Meritullintori 3
     Jorma Järvi suunnitteli Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalle seurakuntatalon 1945–1951.
     Pietarin kalansaalista esittävä korkokuva talon seinällä on
     C. Wilhelmsin käsialaa vuodelta 1951.
     
Meritullintori 6
     Sigurd Frosteruksen 1926 suunnittelema seitsenkerroksinen asuin- ja liiketalo edustaa tyypillistä 1920-luvun klassismia.


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat


 Suurliikemies suosi tieteitä ja taiteita

 Elin torjui Eugenin kosinnan