Kärpän korttelissa on vaikutteita myöhäisjugendista ja 1920-luvun klassismista
HS 17.9.2005
|
|
Opetusministeriö Meritullinkatu 10b
Entisen maanmittaushallituksen ja rakennushallituksen virastotalon suunnitteli Georg Wasastjerna Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1914. Nelikerroksisen rakennuksen kulmissa on veistoksin ja pylväin koristetut parvekkeet.
Rakennukseen on tehty pieniä muutostöitä 1950-luvulta alkaen ja peruskorjaus vuosina 1982–1987. Opetusministeriö palaa rakennukseen, kun sen kunnostus valmistuu vuonna 2006.
Meritullinkatu 10a
Entisen maanmittaushallituksen rakennuksen on suunnitellut Yrjö Sadeniemi rakennushallituksessa 1924. 1920-luvun klassismia edustavaa rakennusta arvosteltiin aikanaan ankarasti. Vuosina 1961–1969 rakennuksessa tehtiin muutostöitä ja peruskorjaus vuosina 1982–1987. Opetusministeriö palaa rakennukseen vuoden 2006 lopulla.
Kirkkokatu 5 ja Rauhankatu 6
Kirkkokadun varrella oli 1900-luvulle asti matalia puutaloja. Yhteen niistä muutti 1851 Zachris Topeliuksen perhe.
"Syksyllä 1851 me muutimme silloiseen Nordbergin taloon Kirkkokadun varrelle, Mariansaunan viereen, ja asuimme siellä 7 vuotta. Se oli mieluisa, etelään viettävä asunto, ja vuokra oli aivan uskomattoman halp, nim,. 11 huoneesta, keittiöstä, eteisestä ja leivintuvasta 1 000 paperiruplaa eli 1 100 Smk nykyisen raha-arvon mukaan. Näistä huoneista me vuokrasimme kolme ja sittenkin meillä oli omaa tarvettamme varten 8 suurta, korkeaa ja valoisaa huonetta.", Topelius kirjoittaa Elämäkerrallisissa muistiinpanoissaan.
Korttelin ensimmäisen kivitalon suunnitteli arkkitehti Constantin Kiseleff vuonna 1875.
Kolmikerroksinen talo rakennettiin korttelin keskelle puutalojen reunustaessa katuvarsia.
Oiva Kallio suunnitteli 1911 Kirkkokadun ja Rauhankadun varteen nelikerroksiset rakennukset, jolloin vanhasta piharakennuksesta tuli osa uutta asuintaloa.
Kallion piirtämissä taloissa näkyy wieniläisjugendin vaikutuksia.
Rakennusten vanhin osa, pihasiipi korjattiin 1927 rakennusmestari Heikki Kaartisen suunnitelmien mukaan. Katurakennukset peruskorjattiin 1950-luvulla arkkitehti Aarne Ervin suunnitelmien mukaan.
"Talon rakennutti Kansallis-Osake-Pankki, joka vuokrasi huoneistot pankin henkilökunnalle työsuhdeasunnoiksi. Talossa on ollut myös professori Matti Klingen lapsuudenkoti, jonka isä työskenteli pankissa", kertoo varatuomari Eeva Kemmo-Kari. Hän on asunut Kirkkokatu viidessä vuodesta 1982.
Merita-kiinteistöt yhtiöitti talon vuonna 1999, jolloin asunnot myytiin. Nyt rakennuksessa tehdään peruskorjausta, jossa sitä palautetaan osin alkuperäiseen asuunsa. Ullakolle rakennetaan asuntoja, hissit uusitaan ja saunatilat siirretään piharakennuksesta ullakolle. Remontin on määrä valmistua vuoden 2006 alussa, Kemmo-Kari kertoo.
Kirkkokatu viidessä on tiettävästi kaupungin vanhin pizzeria Rodolfo. Se muutti Kirkkokadulle alkuperäisestä osoitteestaan Snellmaninkadulla.
Mariankatu 13a
Asuintalo rakennettiin 1914 arkkitehti Oscar Bomansonin suunnitelmien mukaan. Rakennus edustaa myöhäisjugendia. Kirkon sisälähetysseuralle kuulunutta rakennusta on muutettu 1960- ja 1970-luvuilla. Talossa on etupäässä vuokra-asuntoja.
Mariankatu 13b
Arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela suunnittelivat 1927 kuusikerroksisen asuin- ja liiketalon, joka valmistui 1920-luvun lopulla.
EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
Kaunis pankkineiti hurmasi äkeän pankinjohtajan
Marie-Badissa saunottiin lähes sata vuotta
 |
|
Osa 10
Kortteli 10:
Kärppä

|
| LÄHTEET |
Varatuomari Eeva Kemmo-Karin haastattelu syyskuussa 2005
Hilkka ja Olli Vitikka: Alli Paasikivi, WSOY 1991
Jan Alanco ja Riitta Pakarinen: Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo, 2004
Helsingin kaupungin historia, osat 3 ja 4, SKS, 1950
Helsingin kaupunginmuseon rakennustietokanta |
| |
|