Nykyisen Säätytalon itäpuolella, suurten kallioiden välissä oli vielä 1700-luvun lopulla Suon kaupunginosa, Kärr. Keväisin se oli lähes ylipääsemätön.
     Suon takana oli Kruunun haka, jossa tykistön hevoset kävivät laitumella.
     
     Ehrenströmin asemakaavassa kadut vedettiin 1830-luvulla Kruununhaan jyrkkien kallioiden ja suon yli. Niistä tuli niin jyrkkämäkisiä, että kallioita piti louhia ja jyrkkiä mäkiä loiventaa. Aluksi katujen varsille nousi pieniä puutaloja. Nykyisen Säätytalon takaiselle suolle alettiin rakentaa komeita kivitaloja 1800-luvun loppupuolella.
     
Ritarikatu 7
     Theodor Höijer suunnitteli 1891–1895 kauppias O. Kjällmanssonille nelikerroksisen asuintalon, joka tuli tunnetuksi sortumatalona. Rakennus purettiin huonojen perustusten tähden. Nykyisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Hugo Lindberg 1899. Pohjakaava oli Höijerin alkuperäisen suunnitelman mukainen, mutta julkisivut Lindbergin käsialaa. Rakennus valmistui vuonna 1900.
     Rakennuksen alakerrassa toimi 1960-luvulle asti Kruununhaan valmistava koulu. Se oli viimeinen yksityinen oppikouluun valmistava koulu Helsingissä.
     
Mariankatu 12
     Theodor Höijerin 1873 suunnittelema nelikerroksinen asuinrakennus edustaa Höijerin varhaista asuntotuotantoa ja 1870-luvun pelkistettyä uusrenessanssia. Talon rakennutti kauppias Karl Fredrik Blomberg.
     
Rauhankatu 10
     E. Aarnion ja Ferd. Eleniuksen suunnittelema viisikerroksinen asuin- ja liiketalo edustaa Kruununhaan myöhäisjugendia. Julkisivuja hallitsevat erimuotoiset erkkerit. Mahtavat kulmatornit hallitsevat katunäkymää.
     Rakennus valmistui 1910-luvulla.


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat


 Ritarikadun sortumatalo toi epäonnea rakentajilleen

 Asukkaat pelastivat Höijerin toisen talon