Komisario Palmun kotitalo on Rauhankadulla
Muistolaatta kertoo suomalaisten rakastamasta komisariosta
HS 8.10.2005
|
|
Arvovaltainen kutsuvierasjoukko kokoontui 12. toukokuuta 2005 Rauhankatu 11:n edustalle Kruununhakaan.
"Yksi voima sydämiimme kätketty on, se voima on puhdas ja pyhä", kajautti Helsingin Poliisilaulajat, kun talon jykevään seinään lyötiin muistolaatta. Se kertoo komisario Palmun asuneen talossa. Laatassa lukee:
"Tässä talossa asui kotimaisen dekkarin klassikkohahmo komisario Palmu. Mika Waltari kirjoitti vuosina 1939–62 kolme Palmu-romaania, jotka Matti Kassila ohjasi elokuviksi 1960-luvun alussa. 12. 5. 2005 Suomen dekkariseura ry".
Laatan paljasti elokuvaohjaaja Matti Kassila. Hänen vierellään paljastustilaisuudessa olivat näyttelijät Pentti Siimes ja Matti Ranin.
Itseoikeutettujen kutsuvieraiden joukko oli harventunut. Juhlatilaisuudessa jäätiin kaipaamaan itse Palmua, Joel Rinnettä (1897-1981), Leo Jokelaa (1927-1975) sekä Mika Waltaria (1908 - 1979).
Komisario Palmu ei koskaan paljastanut kotiosoitettaan, mutta se selvisi tiukan salapoliisityön tuloksena.
Jari Lehessaari alkoi 1980-luvun puolivälissä metsästää Palmu-elokuvien ulkokuvauspaikkoja Helsingissä. Pian hän esitteli niitä sukulaisille ja kavereille. Palmu-kiertokäynneille osallistui yhä enemmän väkeä kunnes elokuvan satavuotisjuhlavuonna Lehessaaren Palmu-kiertoajelu toteutui. Väkeä seurasi mustanaan Lehessaaren askeleita.
Komisario Palmu työskenteli poliisilaitoksella aivan Senaatintorin tuntumassa. Lehessaari päätteli ettei komisarion koti voinut olla kaukana. Hän kulki keskustan pihasta ja porttikäytävästä toiseen – ja Rauhankadulla tärppäsi.
Lehessaari livahti pihan kautta taloon. "Ei voi olla totta", hän kiljahti nähdessään Rauhankatu 11:n porraskäytävän. Kun epäluuloinen talonmies kuuli, millä asialla Lehessaari oli, hän kiiruhti kertomaan talon asukkaille.
"Kaikkihan Palmun tuntee", talonmies ehti sanoa mennessään.
Mika Waltarin ennätyksellisen laajaan tuotantoon kuului myös salapoliisikertomuksia ja elokuvakäsikirjoituksia.
Vuonna 1939 Waltari voitti Suomen osuuden pohjoismaisessa salapoliisiromaanikilpailussa kirjallaan Kuka murhasi rouva Skrofin?. Arvioitsijoiden mielestä hän olisi voittanut koko kilpailun, jos olisi valittu Pohjoismaiden paras salapoliisiromaani.
Romaanissaan Waltari kertoo rikkaan leskirouvan murhasta, jota selvittämään saapuu komisario Palmu apulaisineen.
Vanha, saita ja itsekäs rouva Skrof löydetään kuolleena huoneistostaan. Keittiön kaasuhellan liekki on sammunut, ja kaasua virtaa asuntoon. Murharyhmä murtautuu sisään talonmiehen hälyttämänä.
Ensin luullaan, että kyseessä on tapaturma. Mutta sitten komisario Palmu huomaa rouva Skrofin surmatun koiran.
Palmu ryhtyy työhön apulaistensa Virran ja Kokin kanssa. Hän tutustuu leskirouvan sukulaisiin ja tuttaviin, joista monet joutuvat epäiltyjen listalle.
Ratkaisu huipentuu Palmun paljastaessa murhaajan, joka pienen lipsahduksen tähden joutuu vastaamaan teostaan.
Komisario Palmusta tuli suomalaisten rakastama elokuvahahmo. Ensimmäinen Palmu-elokuva oli Komisario Palmun erehdys. Siinä rikas Bruno Rygseck löytyy kuolleena uima-altaastaan. Mika Waltarin 1930-luvulla kirjoittaman romaanin ohjasi elokuvaksi Matti Kassila 1960.
Kaasua, komisario Palmu valmistui 1961. Siinä Pentti Siimes näytteli hulttiotaiteilija Kurt Kuurnaa.
Kolmannen Palmunsa Mika Waltari kirjoitti kolmessa viikossa. Tähdet kertovat, komisario Palmu esitettiin 1962. Se alkaa Tähtitorninmäellä tehdystä murhasta, jota myös liukas toimittaja Nopsanen raportoi.
Viimeisessä Palmu-elokuvassa komisario on jo jäänyt eläkkeelle, mutta häntä pyydetään selvittämään televisiotoimittajan murhaa. 1969 valmistuneen Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan käsikirjoitukseen Waltari ei enää osallistunut.
EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat
Vänrikki Stoolin ensimmäinen runo syntyi Vironkadulla
Myyrän kortteli kärsi suurta vahinkoa helmikuun suurpommituksissa 1944
 |
|
Osa 13
Kortteli 13:
Myyrä

|
| LÄHTEET |
Jari Lehessaaren haastattelu lokakuussa 2005
Keijo Kettunen, Suomen dekkariseura
Kaasua, komisario Palmu, ohjaus Matti Kassila, Fennada-Filmi 1961, Yleisradio
Isänmaalle, Paavo Cajanderin runon vuodelta 1872 sävelsi Jean Sibelius mieskuorolle 1898
Helsingin kaupunginmuseon rakennustietokanta |
| |
|