Pohjoisranta 12:n sisäpihan omakotitalossa asuu onnellinen pariskunta. Marjaana Nironen on viisi vuotta hoitanut Donnerin talon talonmiehen tehtäviä ja putkifirmassa työskentelevä Heikki Nironen toiminut vaimonsa apuna. Talonmies valittiin 120 hakijan joukosta.
     "Tämä lienee Helsingin vanhin vakinaisessa asuinkäytössä oleva puutalo", arvioi Marjaana Nironen esitellessään 85 neliön omakotitaloa. Saman ikäinen on Kleinehin huvila Kaivopuistossa.
     Nirosten olo on kuin lottovoittajilla. Koti on viidessä vuodessa sisustettu ja puutarha kunnostettu. Pohjoisrannan liikennekään ei kuulu rauhaisaan sisäpihaan.
     Omakotitalo Puhvelin korttelissa on harvoja säilyneitä empirerakennuksia Kruununhaassa ja koko Helsingissä. Sen suunnittelijaa ei tiedetä, mutta rakennusvuosi on 1839. Alkujaan talo on ollut pidempi ja typistyi, kun Donnerin nelikerroksinen kivitalo nousi kadun varteen 1890-luvun vaihteessa.
     Puurakennus ehti jo päästä huonoon kuntoon, ennen kuin sen peruskorjaus valmistui vuonna 2000. Suojellun rakennuksen remontin suunnitteli arkkitehti Marko Huttunen museoviraston ohjeiden mukaisesti.
     Samassa pihapiirissä on Waldemar Aspelinin 1900-luvun alussa suunnittelema ulkorakennus, joka muutettiin atelieriksi 1936.
     Siinä toimi pitkään Jörn Donner Productions, joka päätti toimintansa 2001. Nyt talo on mainostoimiston käytössä.
     
Pohjoisranta 12
     Senaattori Otto Donner rakennutti Pohjoisranta 12:een uusrenessanssityylisen nelikerroksisen asuintalon, jonka 1889 suunnitteli Magnus Schjerfbeck Sebastian Gripenbergin luonnosten pohjalta. Talon porraskäytävä puisine portaineen ja osa huoneistoista ovat säilyneet miltei alkuperäisessä asussaan. Talo luetaan Pohjoisrannan merkittävimpiin asuinrakennuksiin.
     Donnerin suvusta talossa asuvat Jörn Donnerin veli, geologian emeritusprofessori Joakim Donner ja serkku Yvonne Suonne. Sukuun kuulumattomiakin asukkaita taloon on muuttanut.
     Viime keväänä Jörn Donner lunasti asunnon, joka oli ehditty myydä Venäjällä kasinoita pyörittävän Pekka Salmen vaimolle ja tyttärelle. "Lainasin serkkuni kanssa koko kauppasumman, lunastimme asunnon ja myimme sen saman tien. Salmella on Ratakadulla peliluola, jonne on heitetty pommeja. Mies on ollut pidätettynä, emmekä halunneet häntä tänne", Jörn Donner kertoo.
     
Pohjoisranta 10
     Lars Sonckin ja Onni Törnqvistin (vuodesta 1906 Tarjanne) 1899 suunnittelema rakennus kuuluu Pohjoisrannan edustavimpiin asuintaloihin. Sen pystytti Henkivakuutusyhtiö Suomi alun perin vuokrataloksi. Tornein, parvekkein ja erkkerein koristeltu talo edustaa historistista tyyliä. Se valmistui Pohjoisrannan ja Rauhankadun kulmaan 1900.
     Nuori Lars Sonck työskenteli talon suunnittelun aikaan arkkitehti Onni Törnqvistin konttorissa. Rakennuksen pohjaratkaisun suunnitteli Törnqvist ja julkisivun Sonck.
     Julkisivut oli piirretty lähes klassisiksi, mutta rakennettu talo poikkesi huomattavasti piirustuksista. Siitä tulikin jugendhenkinen, kertoo arkkitehti Jorma Toivonen, joka suunnitteli talon julkisivujen peruskorjauksen 1994. Hän joutui suunnittelemaan osan talon koristeista, sillä puolet niistä oli sadan vuoden aikana kadonnut. Kunnostuksen asiantuntijana oli entistäjä Jorma Pulla.
     
Rauhankatu 3
     Usko Nyström suunnitteli nelikerroksisen asuintalon 1903–1904. Mahtava pylväs kannattelee parvekkeita Rauhankadun ja Meritullinkadun kulmassa. Talo edustaa vuosisadan vaihteen kansallisromanttista arkkitehtuuria.

Meritullinkatu 11
     Bertel Liljequist suunnitteli myöhäisfunktionalismia edustavan asuintalon 1939–1940.

Meritullinkatu 13
     Ragnar Wessmanin 1929–1930 suunnittelema 5–6-kerroksinen asuintalo edustaa 1920-luvun klassismia. Pihalle suunnittelivat rakennusmestarit Elia Heikel ja J. Eskil Hindersson 1890–1891 rakennuksen, joka alun perin piti ulottaa koko tontille. Talosta toteutettiin vain viisikerroksinen pihasiipi.

Meritullinkatu 15
     Gustaf Estlanderin 1906 suunnittelema viisikerroksinen asuintalo edustaa myöhäisjugendia. Se korjattiin ja muutettiin 1949 Matti Finellin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen alkuperäinen hahmo on pääpiirteissään säilynyt, vaikka kansallisromanttiset piirteet osittain poistettiin.

Maneesikatu 4c
     Matti Finell suunnitteli Maneesikadun ja Meritullinkadun kulmaan viisikerroksisen asuintalon 1935. Funktionalismia edustava rakennus valmistui 1930-luvulla.

Maneesikatu 4b
     Matti Finellin suunnittelema viisikerroksinen asuintalo on 1930-luvun funktionalismia.

Maneesikatu 2a
     Lars Sonck suunnitteli 1909 viisikerroksisen asuintalon. Rakennuksen julkisivua koristaa pylväsrivi. Myöhäisjugendtyylinen rakennus edustaa Sonckin 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tuotantoa.

Pohjoisranta 18
     Kolmikerroksinen rakennus on harvoja arkkitehti Albert Mellinin Suomessa säilyneistä taloista. Pääasiassa Pietarissa työskennelleen Mellinin suunnittelema rakennus edustaa uusrenessanssia. Talo valmistui 1885.

Pohjoisranta 16
     Rakennusmestari Toivo Pajunen suunnitteli 1925 klassismia edustavan asuintalon. Seitsenkerroksinen rakennus valmistui 1926.
     
Pohjoisranta 14
     Rakennusmestari Toivo Pajusen suunnittelema nelikerroksinen asuintalo on verhoiltu tiilikoristein. 1927 valmistunut talo edustaa 1920-luvun klassismia. Myös piharakennuksen on suunnitellut Toivo Pajunen.


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat


 Donnerin kulttuurisuvun talossa on katto korkealla

 Ester Toivonen asui Pohjoisrannassa