Maneesikatu 6
     Näädän kortteliin kohosi 1830-luvulla venäläisten santarmien ja kasakoiden ratsastushalli. Sen suunnitteli ilmeisesti Jean Wik vuonna 1837.
     
Meritullinkatu 18
     Evert Legerspetz suunnitteli vuonna 1882 Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonalle kaksikerroksisen punatiilisen jauhomakasiinin vanhan maneesin viereen.
     
Meritullinkatu 16
     Onni Törnqvist (myöhemmin Tarjanne) suunnitteli 1898–1900 nelikerroksisen asuintalon Meritullinkadulle. Arkkitehti itsekin asui jonkin aikaa 1900-luvun alussa valmistuneessa rakennuksessa. Talo edustaa vuosisadanvaihteen historistista arkkitehtuuria.
     
Meritullinkatu 14
     1850-luvulla valmistuneen yksikerroksisen talon suunnittelijaa ei tiedetä. Sen pohjakerroksessa toimi kaakelipaja. Rakennusta korotettiin kerroksella 1852 ja vuonna 1884 vielä kolmella kerroksella arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelin suunnitelmien mukaan. Talo sai pihasiiven 1887. Takennus on Helsingin yliopiston käytössä ja vierashuoneina.
     
Meritullinkatu 14
     1850-luvulla Meritullinkadun ja Vironkadun kulmaan valmistuneen kaksikerroksisen asuintalon suunnittelijaa ei tiedetä. Rakennusta korotettiin kerroksella 1862 ja siihen lisättiin kulmaerkkeri. 1943 kulmaerkkeri poistettiin Onni Kaislan suunnitelmien mukaan. 1982–1984 rakennus peruskorjattiin arkkitehtitoimisto Jussi & Kaisla Vepsäläisen suunnitelmien mukaan. Kulmaerkkeri palautettiin taloon, joka on nykyisin Helsingin yliopiston käytössä.
     
Vironkatu 1
     Nelikerroksisen asuinrakennuksen suunnitteli Waldemar Aspelin 1905. Jugendia edustavassa talossa on nykyisin Helsingin yliopiston laitoksia.
     
Vironkatu 3
     Theodor Höijer suunnitteli 1879 kaksikerroksisen asuintalon, joka siirtyi 1930-luvulla teollisuuskäyttöön. Hopeatehtaan muutospiirustukset teki Toivo Pajunen 1934, jolloin koko rakennukseen tuli työhuoneita. Talo muutettiin Seppo Lehdon suunnitelmien mukaan toimistohuoneksi ja näyttelytiloiksi 1971–1972.
     
Mariankatu 17
     Matti Olin suunnitteli 1926 kuusikerroksisen asuin- ja liiketalon Vironkadun ja Mariankadun kulmaan. Talo edustaa 1920-luvun klassismia. Pihalle rakennettiin Sebastian Gripenbergin piirtämä asuintalo 1884.
     
Mariankatu 19
     Gustaf Estlanderin 1904 suunnittelema viisikerroksinen asuintalo erkkereineen edusti kansallisromantiikkaa.
     Ole Gripenberg suunnitteli 1936 muutostyön, jossa talon kaikki kansallisromanttiset piirteet poistettiin.
     
Maneesikatu 8–10
     Matti Finell suunnitteli 1936 funkistalon Mariankadun ja Maneesikadun kulmaan.


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat


 Kruununhaan maneesi antoi nimen Maneesikadulle

 Savanna tunnetaan värikkäistä ikkunamaalauksista