Maneesikadun ja Puutarhakadun (nykyisen Yrjö Koskisen kadun) piti alkujaan halkaista Villisian korttelin. Kallioinen maasto kuitenkin teki tenän ja Villisika jäi jättikortteliksi keskelle Kruununhakaa.
     
Snellmaninkatu 17
     Sebastian Gripenberg piirsi 1883 uusrenessanssia edustavan kolmikerroksisen asuintalon Snellmaninkadun ja Vironkadun kulmaan. Taloa korotettiin, se sai lisärakennuksen ja julkisivut muutettiin rakennusmestari Heikki Kaartisen suunnitelmien mukaan 1911. Rakennus edustaa nykyisellään myöhäisjugendia. Kulmassa on ravintola Marian Helmi.
     
Snellmaninkatu 19–21
     Heikki Elomaa suunnitteli 1989 asuintalon paikalle, josta 1970-luvulle tultaessa purettiin kolme vierekkäistä taloa. Tontit omisti Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien hautainhoitorahasto, joka havitteli niille toimistotiloja. Hanketta ei hyväksytty, sillä tontit oli yleiskaavassa merkitty asumiseen.
     Paikka oli yli viisitoista vuotta tyhjillään kunnes Suomen Pankki osti sen ja paikalle rakennettiin iso asuintalo.
     Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto ostivat talosta asunnon 1888. He eivät kuitenkaan muuttaneet Snellmaninkadulle Koiviston presidenttikauden päättyessä. Vuodesta 1994 Koivistot ovat asuneet Luotsikadulla.
     Puretuista taloista yhdessä, Snellmaninkatu 19:ssä, oli sodan jälkeen ja vielä 1960-luvulla legendaarinen ravintola Haiti. Ravintolan nimi muuttui Laatu-Haitiksi, kun viranomaiset olivat moitiskelleet sen huonoa mainetta ja vaativat ravintolalta laatua.
     
Snellmaninkatu 23
     Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel sunnitteli 1888–1890 tontille piharakennuksen, jonka poikkeuksellisen koristeellinen uusrenessanssijulkisivu näkyi kadunvarren matalien puutalojen yli.
     Kadun varteen rakennettiin 1986 Heikki Elomaan suunnittelema asuintalo, jonka viehättävää pihaa ympäröi aita.
     
Snellmaninkatu 25
     Jussi ja Toivo Paatela suunittelivat Snellmaninkadun ja Liisankadun kulmaan 1926 kuusikerroksisen liike- ja asuintalon, jonka jännittävä erkkeri avautuu Snellmaninkadun puolelle. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia.
     
Liisankatu 16
     Vilho Penttilä piirsi 1902–1903 nelikerroksisen asuin- ja liiketalon Usko Nyströmin, Petreliuksen ja Penttilän arkkitehtitoimistossa. 1904 valmistuneen kansallisromantiikkaa edustavan talon julkisivua koristavat kullatut kukot ja kissat.
     Koristeet oli aikaisemmin maalattu keltaisiksi. Remontin yhteydessä 1990-luvulla ne päällystettiin lehtikullalla.
     
Liisankatu 14
     Kaarlo Borg piirsi 1929 kuusikerroksisen liiketalon.
     Talossa toimii ravintola Kolme Liisaa, jolla on ollut ainakin kaksi edeltäjää.
     Ravintola Kairo perustettiin 1920-luvulla. Se toimi vuoteen 1946 asti, jolloin paikalle muutti ravintola Sateenkaari Liisankatu 1:stä. Vuonna 1957 tehdyn remontin jälkeen ravintola sai nimekseen Kolme Liisaa.
     Se toimi amerikkalaistyylisenä pikaravintolana, jossa tarjoilu tapahtuu "Tee se itse"-periaatteella.
     Tontin pihamaalla olevan toimisto- ja urheilurakennuksen piirsi 1922 Ole Gripenberg.
     Rakennuksessa kuvattiin elokuvia kaksikymmentä vuotta, kunnes Suomen Filmiteollisuuden toiminta Liisankadun elokuvahalleissa päättyi 1966 konkurssiin.
     
Mariankatu 28
     Heikki Kaartisen 1907–1908 piirtämä asuin- ja liiketalo on Liisankadun ja Mariankadun kulmassa.
     Myöhäisjugendia edustavan Kalervon talon julkisivuja koristavat kauniit erkkerit.
     
Mariankatu 26
     Rakennustoimisto Antti Ijäs ja Jalmari Wesuri suunnittelivat myöhäisjugendia edustavan viisikerroksisen asuin- ja liiketalon 1911.
     
Mariankatu 24
     Rakennusmestari O. E. Koskinen suunnitteli 1907–1908 ensimmäiseksi rakennuksen pihan puoleiset siivet.
     Kadun puolelle rakennettiin viisikerroksinen asuintalo 1909 rakennusmestari Eino Schroderuksen suunnitelman mukaan. Mars-tähden talo edustaa myöhäisjugendia.
     
Mariankatu 22
     Kruununhaan sähköaseman suunnittelivat 1953 C. Tandefelt ja T. Alanko.
     
Vironkatu 5
     Albert Edelfelt suunnitteli 1857 kolmikerroksisen asuintalon Mariankadun ja Vironkadun kulmaan. Rakennus sijoittui tyylillisesti uusrenessanssin murrosvaiheeseen.
     1881–1882 Theodor Höijer ja rakennusmestari J. Westerlund suunnittelivat sille jatko-osan Vironkadun puolelle. Kolmikerroksinen piharakennus kohosi 1904 rakennusmestari Carl Ärtin suunnitelman mukaan.
     Virolan talon julkisivun muutoksen suunnitteli 1919 rakennusmestari Heikki Kaartinen. Pihasiipeä korotettiin 1922. Talo koki uudelleen täydellisen muutoksen ja korotuksen 1933–1935. Muutostyön suunnitteli Matti Finell.
     
Vironkatu 7
     Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel suunnitteli uusrenessanssityylisen talon 1889.
     Talossa on vuodesta 1954 toiminut Teatteri Jurkka.
     
Vironkatu 9
     Gustaf Estlander suunnitteli myöhäisjugendia edustavan Sopusoinnun talon 1915. Sitä korotettiin kerroksella 1936 Ole Gripenbergin suunnitelmien mukaan.


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat


 Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki syntyi Mariankadulla

 Mariankadulla asui merkittävää kulttuuriväkeä