KERTOMUKSIA KESKUSTAN KORTTELEISTA
  

   KOTISIVU

   UUTISET

   AAMUN HESARI

   SÄÄ

   KESKUSTELU

Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonan upseerit asuivat Karhun korttelissa
HS 19.11.2005

Mariankatu 23
     Vuonna 1878 säädetyn asevelvollisuuslain mukaan autonominen Suomi sai oman kansallisen sotaväen. Laki tuli voimaan 1881. Sen mukaan maahan perustettiin kahdeksan tarkk'ampujapataljoonaa, yksi kunkin läänin pääkaupunkiin. Helsinkiin sijoitettiin Uudenmaan tarkk'ampujapataljoona jo Venäjän vallan alusta kaupungissa olleen keisarillisen henkikaartin suomalaisen pataljoonan lisäksi.
     Helsingissä pataljoona sai miehistökasarminsa Liisantorin varrelta vuonna 1883.
     Upseereille ja heidän perheilleen valmistui oma kasarmi Mariankatu 23:een. Kolmikerroksisen palatsimaisen rakennuksen suunnitteli Evert Lagerspetz 1882.
     Päärakennuksen viereen Liisankadun puolelle kohosi upseeriklubi ja kanslia. Maneesikadun puolelle rakennettiin kaksikerroksinen rakennus perheellisille aliupseereille. Siinä oli myös sepän paja ja verstaita. Pihalle rakennettiin talli.
     Tarkk'ampujapataljoonan päällystöksi saatiin Venäjän armeijassa palvelleita suomalaisia upseereja.
     Kun Suomen sotaväki venäläistämistoimenpiteiden seurauksena lakkautettiin 1901, Uudenmaan pataljoonan rakennukset siirtyivät venäläisen sotaväen haltuun vuoteen 1918 asti.
     
Kansalaissodan jälkeen keväällä 1918 kortteliin muuttivat Itämeren divisionaan joukot, jotka poistuivat Suomesta joulukuussa 1918. Itsenäistyneen Suomen puolustusvoimien yleisesikunta muutti 1919 Mariankatu 23:n upseerikasarmiin ja ylipäällikön esikunta upseeriklubin tiloihin. Suomen korkeimmat sotilasvirastot toimivat Karhun korttelissa vuoteen 1925, jolloin ne muuttivat puolustusministeriön tiloihin Korkeavuorenkadulle.
     Mariankadun tiloihin muutti maataloushallitus ja Liisankadulle asutushallitus. Ne yhdistettiin vuonna 1971 maatilahallitukseksi.
     1980-luvulla rakennukset peruskorjattiin ja ne siirtyivät maa- ja metsätalousministeriön käyttöön 1993, kun maatilahallitus liitettiin osaksi ministeriötä.
     
Liisankatu 8
     Evert Laferspetz suunnnitteli 1882 upseerikasarmille siipirakennuksen Liisankadun puolelle. Siinä avattiin 1885 upseeriklubi.
     Asutushallitus muutti Liisankadun tiloihin 1925. Sen nimi muuttui 1937 asutusasiainosastoksi maatalousministeriön alaisuuteen.
     Suomi joutui talvi- ja jatkosotien jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle yli neljä miljoonaa hehtaaria maata, johon kuului kymmenen prosenttia koko maan peltoalasta. Luovutetuilta alueilta siirtyi Suomeen lähes 500 000 ihmistä, joista noin 34 000 oli omistanut maata luovutetuilla alueilla.
     Suomeen siirtyneille oli löydettävä kodit ja kymmenilletuhansille viljelysmaata.
     Siirtoväen asuttamista varten eduskunta hyväksyi 1940 pika-asutuslain ja 1945 maanhankintalain. Asutusasiainosaston päälliköksi 1943 valittu kansanedustaja, varatuomari ja lakit. kand. Veikko Vennamo sai merkittävän tehtävän. Hänen johdollaan ryhdyttiin asuttamaan siirtokarjalaisia ja rintamamiehiä, joille perustettiin kymmeniä tuhansia koteja ympäri Suomea.
     Asutusasiainosaston työmäärä oli valtava ja merkitsi Suomen historian suurinta maareformia. Liisankadun toimistotaloa korotettiin kolmella kerroksella, mutta siitä huolimatta osasto joutui työskentelemään eri puolilla kaupunkia vuokratiloissa. Vuonna 1949 osastossa työskenteli 460 henkilöä.
     Maalaisliiton kansanedustaja Veikko Vennamo erosi 1950-luvulla maalaisliitosta (nykyisestä keskustasta) ja perusti Suomen pientalonpoikien puolueen. Myöhemmin nimi muutettiin Suomen maaseudun puolueeksi, joka vuoden 1970 vaaleissa sai eduskuntaan 18 kansanedustajaa.
     Veikko Vennamo johti puoluetta vuoteen 1979 asti, jolloin johtoon nousi hänen poikansa Pekka Vennamo.
     Veikko Vennamo kuoli vuonna 1997. Smp oli silloin käytännössä hajonnut.
     
Maneesikatu 7
     Kaksikerroksisen kasarmirakennuksen upseerikasarmin viereen suunnitteli 1882 Evert Lagerspetz. 1885 valmistunut rakennus oli Uudenmaan pataljoonan aliupseereiden perheiden käytössä. Nyt rakennuksessa toimii Taiteen keskustoimikunta.
     Upseerikasarmin pihalle Evert Lagerspetz suunnitteli 1885 kolmikerroksisen tallirakennuksen, joka siirtyi maatilahallituksen käyttöön. Rakennus peruskorjattiin 1985 Heikki Elomaan suunnitelmien mukaan. Nykyisin se on toimistokäytössä.
     
Maneesikatu 5
     Rakennusmestari G. W. Nyberg suunnitteli 1906 nelikerroksisen asuintalon Maneesikadun ja Meritullinkadun kulmaan. Rakennusta koristaa kaunis kansallisromanttinen kulmatorni.
     
Meritullinkatu 22
     Pietarissa koulutuksensa saanut arkkitehti Albert Mellin piirsi Helsingin keskustaan useita taloja 1800-luvun keskivaiheilla.
     1885–1886 hän suunnitteli nelikerroksisen asuintalon, jonka julkisivut ovat säilyneet lähes täysin alkuperäisessä asussaan. Piharakennus muutettiin asunnoiksi 1924 rakennusmestari Wilho Lekmanin suunnitelmien mukaan.
     
Meritullinkatu 24
     Väinö Toivio suunnitteli 1927 kuusikerroksisen asuin- ja liiketalon Meritullinkadun ja Liisankadun kulmaan. Talo valmistui 1928.



EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat



 Leopold Krohn vei sotalasaretin Kaukasian rintamalle

Osa 18
Kortteli 18: Karhu




  LÄHTEET

Kirjailija Aarni Krohnin haastattelu marraskuussa 2005

Kansallisbiografia, SKS

J. E. O. Screen: Suomen "Vanha sotaväki" vanhoissa valokuvissa, SKS 2003

Helsingin kaupunginmuseon rakennustietokanta
 

sivun yläreunaan ^