Lilian Timgren-Ottelinin olohuoneen ikkunoista avautuu huikaisevan kaunis maisema Liisanpuistikon yli Pohjoisrantaan. Hänen kotinsa on yli sata vuotta vanhan jugendtalon toisessa kerroksessa Maurinkatu 2:ssa. Hän on asunut talossa syntymästään asti, muuttanut välillä pois, mutta palannut lapsuudenkotiinsa jo vuonna 1964.
     Maaliskuussa 1918 syntynyt Lilian Timgren on Elisabethin talon vanhin asukas. Hänen isänsä, professori Jalmari Jaakkola osti asunnon mentyään naimisiin vuonna 1915 Katie Janssonin kanssa. Heidän ainoa lapsensa syntyi kolme vuotta myöhemmin.
     
"Kun tulin mukaan talon asujaimistoon, elettiin keskellä kansalaissodan taisteluita. Etenkin Kruununhaassa, Liisankadun kasarmin tienoilla, oli paljon punakaartilaisia. Äidin synnytyspolttojen alettua hän pääsi Eiran sairaalaan punaisten kyydissä ajopeli keikkuen pitkin mukulakivisiä katuja."
     "Äitiä pelotti, kun hän ei tiennyt mihin häntä vietiin. Matka kuitenkin päättyi onnellisesti", Lilian Timgren kertoo.
     
Jalmari Jaakkola (1885–1964) oli kotoisin Eurajoelta, Satakunnasta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa historiaa ja suomen kieltä, ja toimi valmistuttuaan Kallion yhteiskoulun historian opettajana ja rehtorina. Helsingin yliopiston Pohjoismaiden historian dosentiksi hänet nimitettiin 1923 ja ensimmäiseksi Suomen historian professoriksi 1930.
     Jalmari Jaakkola tutki ensin Satakunnan varhaista historiaa ja Satakunnasta lähtöisin olevan pirkkalaisliikkeen syntyä. Tutkimustyönsä pohja-aineistona hän käytti historiallisten lähteiden ohella paikannimistöä, muinaislöytöjä ja eeppistä kansanrunoutta. Hän päätyi käsitykseen, että eeppisen kansanrunouden syntysijat olivat olleet läntisessä Suomessa.
     
"Kielikysymys perheessämme oli erikoinen. Isäni sanoi olevansa aitosuomalainen, mutta äitini Katie ei osannut suomea. Hän syntyi Chicagossa Yhdysvalloissa, jonne hänen suomenruotsalaiset vanhempansa olivat muuttaneet."
     "Suomeen äitini perhe palasi, kun hän oli 20-vuotias. Kotona meillä puhuttiin ruotsia eikä äitini koskaan oppinut kunnolla suomea", Lilian Timgren kertoo.
     Äidin vanhemmat asuivat Maneesikatu 2a:ssa, Lars Gabriel von Haartmanin rakennuttamassa puutalossa. Talo purettiin 1920-luvulla ja sen paikalle rakennettiin seitsemänkerroksinen tiilitalo.
     
Jalmari Jaakkolan tutkijan uran tärkein ja mittavin saavutus oli viisiosainen tutkimussarja Suomen varhaishistoriasta myöhäiskeskiaikaan. Se ilmestyi vuosina 1938–1959. Viimeisen osan valmistuttua hän oli 75-vuotias.
     Tutkimuksissaan Jaakkola keskittyi poliittiseen historiaan siinä määrin, että hänen sanottiin luoneen Suomelle muinaisen itsenäisyyden ajan.
     Monet historioitsijat arvostelivatkin Jaakkolan tutkimuksia, joissa hänen suomalaisuusliikkeelle ominainen asennoitumisensa tuli herkästi näkyviin.
     Teokset tekivät kuitenkin voimakkaan vaikutuksen 1930-luvun ylioppilasnuorisoon, josta moni kannatti väkevästi Akateemisen Karjala-Seuran pyrkimyksiä kansallishengen lujittamisesta.
     Jaakkola puuttui myös politiikkaan. Hän kirjoitti presidentti Risto Rytin ehdotuksesta kirjasen Suomen idänkysymys, joka käännettiin useille kielille. Kirjassa perusteltiin Suomen mahdollisia vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolaan.
     "Ministeri Väinö Tanner sanoi isälleni sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikana Säätytalossa, että tännehän sinäkin kuulut. Isäni oli 60 vuotta sitten siellä seuraamassa valtakuntaa järkyttänyttä oikeudenkäyntiä, jossa muun muassa Tanner oli syytettynä", tytär kertoo.
     
Ylioppilaat kävivät tenttimässä professorin kotona. Maurinkatu 2a 2 tuli tutuksi humanisteille kymmenien vuosien aikana.
     "Minä toimin oviloikkarina ja ohjasin ylioppilaat isän työhuoneeseen. Tunsin itseni tärkeäksi opastaessani hermostuneita ylioppilaita isän tentittäväksi", Lilian Timgren kertoo.
     
Lilian Timgren on kerran eronnut ja kahdesti jäänyt leskeksi. Ensimmäisen aviomiehensä kanssa hän asui pari vuotta Yhdysvalloissa, mutta erosi, palasi kotiin ja perusti oman yrityksen. 30-vuotiaana hän tapasi Fritjof Timgrenin ja meni uudelleen naimisiin.
     "Käytän mieluiten sukunimeä Timgren, sillä hän oli elämäni mies. Kun menimme naimisiin, hänellä oli edellisestä avioliitosta kolme lasta. Me saimme kaksi yhteistä lasta. Nyt minulla on yhteensä 15 lastenlasta", hän sanoo.
     Oman yrityksen toimitusjohtajan tehtävät Lilian Timgren, 87, on jo jättänyt pojalleen, mutta auto on yhä parkissa Liisanpuistikon kulmalla. Hänen kyydissään ystävättäret pääsevät  teatteriin ja ostoksille.
     
Isän työhuone on yhä ennallaan Maurinkadun kodissa. Siellä on muistomitali, joka lyötiin hänen 75-vuotispäivänsä kunniaksi.
     Jalmari Jaakkola valitsi siihen itse sanat "Suomen varhaishistorian näkijä".


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat


 Ossian Donner oli Suomen ensimmäinen lähettiläs Lontoossa

 Virkamiehet ja professorit asuivat Liisanpuistikon reunamilla Poron korttelissa