Liisankatu 1 Maurinkatu 1
     Evert Lagerspetz suunnitteli 1882 Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonan miehistökasarmin Liisankadun varteen. Maurinkadulle ulottuneet tiiliset kasarmirakennukset valmistuivat 1883.
     Niiden alta purettiin paroni Otto Wilhelm Klinckowströmin 1800-luvun alussa rakennuttama palatsi.
     "Sekä Uudenmaan pataljoonan upseerikasarmi että sen sotilaskasarmi kuuluvat arkkitehtonisesti pääkaupungin eturivin rakennuksiin. Ne on rakennettu varhain kuolleen arkkitehdin Evert Edvard Lagerspetzin piirustusten mukaan ja ovat hänen parhaat luomuksensa. On kuitenkin asia erikseen, olisiko näitä kasarmeja rakennettaessa ollut sopivampaa pyrkiä mahdollisimman suureen yksinkertaisuuteen ja halpuuteen. Ehkäpä arkkitehti onkin luonut katseensa kauaksi tulevaisuuteen ja ajetellut niitä kerran vielä koittavia aikoja, jolloin 'miekat taotaan auroiksi' ja kasarmit luovutetaan kouluille, museoille ja muille sivistyslaitoksille", Rafaël Hertzberg kirjoitti 1889 ilmestyneessä teoksessaan Helsingfors för tre hundra år sedan och i våra dagar.
     
Kun Suomen oma sotaväki lakkautettiin, rakennukset jäivät venäläisen sotaväen haltuun kansalaissotaan saakka.
     1924 Liisankatu 1:ssä aloitti toimintansa Sotakorkeakoulu. Se muutti Santahaminaan, kun Maanpuolustuskorkeakoulu perustettiin 1933.
     1929 perustettu Sotamuseo toimi aluksi Sota-arkiston kellarissa Liisankatu 1:ssä, josta museon näyttelytilat siirrettiin 1933 Suomenlinnaan. Nykyisin museo toimii Maurinkatu 1:ssä, jossa on myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto ja strategian laitos. Myös Liisankadulla on museon tiloja.
     Rakennukset odottavat suurta remonttia. Ne ovat pahoin rapistuneet, eivätkä ne näyttelytiloina täytä EU:n määräyksiä.
     
Sotamuseolle on jo tehty hankesuunnitelma Liisankadun puoleisen kasarmin korjaamisesta museokäyttöön. Museon perusnäyttely on esillä Maurinkatu 1:ssä, joka myös on remontin tarpeessa.
     "Saimme tilapäisellä luvalla avata Liisankadun puolella talvisotanäyttelyn 1999 ja jatkosotanäyttelyn 2001.
     Museon kävijämäärät moninkertaistuivat. Talvisotanäyttelyssä kävi 40 000 katsojaa ja jatkosotanäyttelyssä yli 70 000. Uskoimme että näyttelyjen sulkeuduttua 2004 peruskorjaus Liisankadulla pääsee alkamaan. Mitään ei vielä ole tapahtunut. Määrärahoja ei ole vieläkään tullut", Sotamuseon johtaja Markku Palokangas sanoo.
     
Pohjoisranta 20
     Helsingin upseeriyhdistys rakennutti 1929 Pohjoisen Rantakadun päähän valtavan tiilitalon helpottamaan upseerien asuntopulaa.
     Kiholinnan suunnitteli puolustuslaitoksen arkkitehti K. V. Lehtovuori tarkk'ampujapataljoonan kasarmirakennusten viereen.
     Kaikki asunnot olivat vuokra-asuntoja, kunnes asukkaat saivat  1946  lunastaa osakkeet omikseen. Samaan aikaan talon nimeksi tuli Kiholinna.
     
Sotilastalon ensimmäisiä asukkaita olivat A. F. Airo, Otto Bonsdorff, Ilmari Karhu, Lennart Oesch, Paavo Talvela, K. A. Tapola ja Hugo Österman. Heistä kaikista tuli myöhemmin kenraaleja.
     "Hienoin ja arvokkain Kiholinnan rapuista oli keskimmäinen, kenraalien rappu. Avaraa eteisaulaa koristivat vaaleansiniselle pohjalle kullalla maalatut Suomen leijonat. Kenraalien rapussa asuivat eri aikoina sotiemme merkittävät kenraalit perheineen", kertoo kirjailija Päivi Tapola, jonka isoisä, jalkaväenkenraali K. A. Tapola oli 1946 lunastanut vuokra-asuntonsa Kiholinnasta kodikseen.
     Kiholinnan B-rapussa oli Päivi Tapolankin ensimmäinen koti.
     "Asuimme isovanhempieni luona sodan jälkeisinä suuren asuntopulan vuosina, kun vanhempani vielä opiskelivat", Päivi Tapola kertoo.
     
Sotien jälkeinen aika Kiholinnassa oli hyvin ahdistava, sillä monet talon asukkaista pidätettiin asekätkennästä. Monet joutuivat myös kuulusteltaviksi sotasyyllisyysasiassa. Kenraali A. F. Airo oli vankilassa melkein kolme vuotta ilman oikeudenkäyntiä epäiltynä asekätkennästä ja kenraali Lennart Oesch yli kaksi vuotta syytettynä sotavankien kohtelusta.
     Kiholinnassa on asunut sotilaiden ohella monia kulttuurielämän vaikuttajia, mm. kapellimestari Erik Cornvall ja kirjailija Håkan Mörne.
     Myös Markus-setä , Markus Rautio ja elokuvaohjaaja Renny Harlin ovat asuneet talossa.
     
Pohjoisranta 22
     Erkki Toiviaisen suunnittelema kahdeksankerroksinen asuintalo valmistui 1954. Puolustuslaitos vuokrasi tontin alun perin valtion virkamiehille.
     
Pohjoisranta 24
     Pentti Aholan piirtämä asuintalo valmistui 1961. Upseereille rakennetussa Leijonalinnassa on ollut puolustusvoimien komentajan virka-asunto. Nykyään se on Tähtitorninmäen tuntumassa.


EEVA JÄRVENPÄÄ / Helsingin Sanomat


 Uudenmaan pataljoona äkseerasi Pohjoisrannassa

 Junkkarikoulu muutti Klinckowströmin palatsiin