Varhaisin Sota-arkistosta löytynyt käsky itsenäisyyspäivän valtakunnallisesta paraatista on vuodelta 1956, mutta sotaväki on marssinut kansallispäivän kunniaksi jo aiemminkin.
     Ainakin suojeluskuntien katselmuksia oli jo 6. joulukuuta 1919, vaikka valtioneuvosto oli vain pari viikkoa aiemmin päättänyt itsenäisyyspäivän sijoittamisesta joulukuun kuudennelle.

Varmaa on, että Helsingissä järjestettiin puolustusvoimien paraati 6. joulukuuta 1921 eversti Malmbergin johdolla. Katselmuksen aihe ei ole selvillä, mutta kyseessä oli todennäköisesti kirkkoparaati eli sotaväki oli käynyt valtioneuvoston päätöksen mukaisesti järjestetyssä itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa.
     Ensimmäiset vuosikymmenet armeijan juhlien painopiste oli 16. toukokuuta, joka oli puolustusvoimien lippujuhla ja kansalaissodan päätösparaatin muistopäivä vuodelta 1918.
     Päivä oli niin tärkeä, että jopa valtiovieraat pyrittiin osuttamaan sille, jotta uusi tasavalta voisi esitellä heille voimiaan.

Nyt itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin paikan määrää puolustusvoimien komentaja.
     Valintaan vaikuttavat muun muassa sotahistorian perinteet ja tasavuodet: esimerkiksi kaupunki voi juhlavuotensa kunniaksi anoa tapahtumaa. Myös alueellinen tasapaino pyritään ottamaan huomioon valinnoissa.
     Puolustusministeri ei ole itsenäisyysparaatien vakiovieras, vaan hänen osallistumisensa on yleensä liittynyt vain juhlavuosiin.
     Tänä vuonna valtakunnallinen paraati on Lahdessa, jossa sotien veteraanit ovat ensi kertaa vain paraatikatsomossa, eivät enää marssimassa.

PAAVO TUKKIMÄKI / Helsingin Sanomat