frameHeader
headerLogoRow
headerSearch
HAE
headerToolsRow
In English | Tekstiversio | Uutiskirje | |  
frameArea
frameAreaLeft

VERKKO-HESARI

Arkisto

Aiemmat lehdet

frameAreaCenter
frameContentMain

YLIOPPILASTUTKINTO 2006
MA 13.3. Äidinkieli, suomi toisena kielenä


Suomi ei tuonut ongelmia Ibrahim Ahmedille

Somaliasta muuttanut abiturientti kirjoitti suomen toisena kielenä

KUVA: KAROLIINA PAATOS

Ibrahim Ahmed sanoo osanneensa lukea suomea jo esikouluikäisenä, vaikka ei tajunnut sanojen merkitystä.

Vuosaaren lukiota käyvä Ibrahim Ahmed on juuri lopettanut suomen kielen ylioppilaskokeen. Otsalla ei näy pisaraakaan hikeä.

Mitkä ovat tunnelmat?

”Ihan hyvin meni. Ei ollut mitään hätää”, Ahmed sanoo.

No ei varmasti. Ahmed puhuu täydellistä suomea ja sanoo kohta pitävänsä suomen koetta yo-kirjoitussavotan mukavimpana osana.

Somaliasta 1990-luvun alussa Suomeen muuttanut Ahmed kirjoitti Suomen kielen toisena kielenä. Koe on erilainen kuin useimmilla 30 000 abiturientista, jotka suorittivat ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeen maanantaina - he kirjoittivat aineistoaineen. Maahanmuuttaja teki samantyyppisen kielikokeen kuin ruotsin koe on suomenkielisille.

Helsingin Sanomat seuraa 19-vuotiaan Ahmedin kirjoituksia alusta loppuun. Kaikkiaan kirjoittajia on 40 000.

Ahmed kirjoittaa neljä ainetta; keskiviikkona on vuorossa ainereaali. Hänen aikomuksensa oli viihtyä maanantain testin ääressä kuusi tuntia, mutta hän poistui salista jo viiden tunnin jälkeen.

Viimeinen tunti meni tarkistaessa, ja se kannatti: esimerkiksi monivalinta-aukkotestistä löytyi neljä mokaa. Tyrkyllä olevissa sanoissa kikkaillaan tietenkin sijapäätteillä - voi oikein nähdä tutkintolautakunnan nyhertäneen essiiveistä ja translatiiveista kampituskohtia muualta tulleille: osakseen, osanaan, osaksi vai osaan?

”Tuohon jäin junnaamaan”, Ahmed näyttää kohtaa, jossa pyöritellään sanoja ”puhelin” ja ”puhuminen”.

Vaikeinta oli tekstinymmärtämistehtävä, jossa piti selittää omin sanoin luetun sisältöä.

”Olisin sanonut ne asiat ihan samalla tavalla”, hän pähkäilee.

Ahmedia on siunattu kielipäällä. Hän kertoo osanneensa lukea suomea jo esikouluikäisenä, vaikka ei tajunnut sanojen merkitystä. Ala-asteelta on jäänyt päähän hupaisa sananlasku: ”Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan”, hän siteeraa.

Suomen kielen toisena kokeena kirjoitti Vuosaaren lukiossa kahdeksan oppilasta. Vuosaaressa ”suomi-kakkosen” koe oli mahdollinen nyt toista vuotta.

Millainen tunnelma salissa oli, Ahmed?

”Tuntuu, että kaikki tekivät kokeen ilomielin.”

Entäs arvosana. Mikä mahtaa olla tulossa?

”En uskalla arvata.”


MIKKO-PEKKA HEIKKINEN
mikko-pekka.heikkinen@sanoma.fi

 
frameContentRightExtras

TEHTÄVÄT


Tehtävien katsominen vaatii Flash Player
-selainlaajennuksen.
Lataa Flash Player


frameFooter
frameRightAd