Elämä kirjoittaa, minä kopioin, sanoo copywriter Korhonen

	Asser Korhonen Sydämen asia Tammi. 319 s. 26,90 euroa. Ote kirjasta>>
	Kuva: Jarmo Matilainen / HS

”Mainosmaailma on sieluton ja sydämetön”, kiteyttää kymmenen vuotta alalla puurtanut Asser Korhonen. Hän on juuri julkaissut esikoisromaanin Sydämen asia, satiirin mainostoimisto Sydämestä.
     Satiiri on ehkä liian lempeä määre häikäilemättömälle herjatulvalle, jota esikoiskirjailija syytää mainosmiehistä. Lukukokemus on kuin hyppy hyiseen avantoon, jota niin Korhonen kuin romaanin minä-kertojakin harrastavat.

Kotimainen kauhukakara Asser Korhonen, 51, on paahtanut pitkää päivää mainonnan suunnittelijana ja copyna.
     ”Elämä kirjoittaa, minä kopioin”, letkauttaa Korhonen, entinen copywriter.
     Kustantaja on lähettänyt Korhosen esikoiskirjan maan mainoshuipuille. Olisi kutkuttavaa tietää, mitä he tuumaavat oman pesän likaajasta.
     ”Minähän olen pesän puhdistaja, taivaan kiitos”, kirjailija oikaisee.
     Copywriter Korhonen työskenteli viimeksi mainostoimisto Taivaassa. Sydämen asia kertoo copywriter Fenyl Ala-Niinistä, joka savustetaan ulos Sydämestä – jyräämällä ja juonittelemalla.
     Päähenkilön hauska nimi tulee Korhosen mukaan fenyylialaniinistä, makeutusaineesta, josta kukaan ei tiedä mitään, vaikka sitä on ties missä jogurteista pastilleihin.

Miksi kirjoitit kirjan mainosmaailmasta?
     ”Olin ihan romuna niiden mainosvuosien jälkeen. Olin loukattu ja lempattu, revanssia täynnä. Kirjoittaminen oli surutyötä. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa. Hakkasin ja suolsin tekstiä kuin vimmassa.”
     Armoton raivo synnytti kahdessa vuodessa 1 600 liuskaa tekstiä, joista kirjaan jätettiin kolmisensataa.
     ”Mainosmaailman röyhkeys on uskomatonta. Ne tapetoi koko universumin mainoksilla. Paskaduunia, ja vain rahan takia. Kukaan ei koskaan puhu mainonnan moraalista. Kuluttajia pidetään aivottomina lampaina”, Korhonen pohtii.
     Sydämen asia ei ole tekijänsä mukaan avainromaani vaan puhdasta fiktiota. Esikoiskirja on hänelle saarna, rippi ja trippi.

Pikkupoikana yliherkkä meuhkaaja tahtoi tähtitieteilijäksi. ”Yritin jopa hioa linssejä.”
     Taivas tähtineen jäi, vaikka hän päätyikin mainostoimisto Taivaaseen. Taivasvuosien jälkeen Korhonen tunnustautuu ”tuomasnevanlinnalaiseksi kommunistiksi”.
     Savolaisen helluntalaispapin poika on kulkenut pitkän tien Lapinlahdelta Järvenpäähän ja sieltä junalla Helsinkiin. Matka kesti muutamia vuosikymmeniä.
     Nykyinen pääteasema on Helsinki ja Töölö, taiteilija-vaimo ja tyttäret Iines, 13, ja Raakel 9.
     Asser Korhonen on omien sanojensa mukaan niin kulttuurin kuin mainonnan sekatyöläinen.
     Hän on ollut toimittajana Yleisradiossa ja Helsingin Sanomissa, kirjoittanut pakinoita lukuisiin lehtiin, käsikirjoittanut viihdeohjelmia, tehnyt dokumentteja, ohjannut mainosfilmejä, sanoittanut Syksyn sävelen voittokappaleen, kirjoittanut runoja Parnassoon, toiminut talonmiehenä Tuusulan Halosenniemessä, vahtimestarina Tukholman Huddingen sairaalassa ja soittanut Sturm und Drang -bändissä.

Nelivuotiaana pianonsoiton aloittanut Korhonen rakastaa musiikkia, etenkin improvisaatiota. Miten soittaisit esikoiskirjaasi?
     ”Kirjoitan kuten soitan, yhtä virtaa kaikki. Slaavilaisella kaiholla istuisin flyygelin ääreen suomalaisessa pimeässä kellarissa, ei akustiikkaa, ei mitään, soittaisin ehkä e-mollissa helluntailaisten kitarakomppi taustalla, vähän heittelisin intervalleja, duurikin voi olla mollia.”

IRMA STENBÄCK / Helsingin Sanomat

Arvio teoksesta:
Sydämen asia

Ote kirjasta>>