Tuomas Vimman esikoisen slangi syntyi kapakoissa ja toimistoissa
Tuomas Vimman salanimellä kirjoitettua esikoisromaania lukiessa käväisee mielessä, että
Helsinki 12 voisi olla kollektiivin tuote.
Postinumeron Helsinki 12 alueella kun näköjään syödään pelkkiä gourmet-herkkuja, juodaan vain laadukkaimpia viinejä ja päähenkilön garderobissa on vain parasta. Kuin seuraavana vuorossa ollut kirjoittaja olisi jatkanut paisuttelua siitä, mihin edellinen on jäänyt.
Mutta kun Vimma saapastelee käärmeennahkaisissa buutseissaan Ison Roobertinkadun ravintola We Got Beefiin, on selvää, että tässä astelee Helsinki 12:n isäntä tonteillaan. "Mo!" hän tervehtii tuulikaapin vieripöytään, ja "mo!" kun tuttu istuu baarin perällä.
"Jos joku ei ymmärrä sitä ironiaa, en voi auttaa", Vimma vastaa kritiikkiin kirjan yliampuvasta machoilusta, seksistä, luksuksesta ja väkivallasta.
Suomen ulkopuolella syntynyt, teini-iässä Keski-Euroopassa asunut Vimma on elänyt elämäänsä Punavuoressa. Sieltä on kotoisin kirjan puhekieli, nykyslangi, jota Vimma kutsuu " Rööperin esperantoksi".
"Se on sekoitus slangia ja toimistojen jargonia. Panostin kieleen paljon, halusin, että se on hauskaa", Vimma sanoo.
Nyt 25-vuotias Vimma oli 1990-luvun lopulla AD:na mainostoimistoissa. Kirja syntyi pääosin pari vuotta sitten.
Tarinassa mennään tuhannen punavuorelais-kamppilaisen kapakan kautta. Niistä on tarttunut supliikkia Vimmaankin. "Mulla oli pieni musta vihko. Tein merkintöjä niin, että frendit alkoivat hermostua."
Vimma kirjoitti slangia auki, niin ettei ihan joka sana ollut vaikeasti ymmärrettävä.
"Ei siellä hirveästi ole kompromisseja. Mutta ei myöskään itseisarvollista kielellä kikkailua. Slangi on mauste niin kuin chili. Jos isket safkaan pelkkää chiliä, se maistuu vain chilille. Slangia pitää sirotella sekaan niin kuin Maldon-suolaa."
Vimma esittelee henkilöhahmonsa lukijalle kertomalla, mitä heillä on yllään tai mitä heidän t-paidassaan lukee.
"It-aikana on hauskaa, kun alan ihmisen paidassa lukee
fuck internet. Tutkin puolentoista vuoden ajan luksuselämää. Mitä miehellä on yllään, kun hän käyttää vain parasta mitä rahalla saa? Sain apua frendeiltä muotiteollisuudessa", Vimma kertoo.
"Safkapuoli alkoi elää omaa elämäänsä. Kopioin ne annokset kolmen Michelin-tähden ravintoloiden ruokalistoista, tai kysyin sähköpostilla keittiömestari
Hans Välimäeltä."
Vimman esikoista on verrattu
Bret Easton Ellisin American Psychoon. Tämä ei miellytä kirjailijaa, kuten eivät muutkaan rinnastukset. Pari lukukokemusta hän kuitenkin mainitsee."
Mika Waltari kirjoittaa isoista asioista ja käyttää suuria sanoja, eikä silti kuulosta kornilta. Ruotsalainen
Peter Englund kirjoittaa älyttömän hyvin. Se tekee historiasta seksikästä sortumatta popularisointiin."
Esikoiskirjailija opiskelee historiaa Helsingin avoimessa yliopistossa. Entä mitä tämä Tuomas Vimma mahtaa kirjoittaa seuraavaksi?
"Punavuoren alueen mä tunnen. Mutta kantaisiko toinen Etelä-Helsingin sekoilu?
Helsinki 12:ssa puhutaan vakavista asioista kevyeen sävyyn. Nyt olisi kiva kirjoittaa surullinen tarina. Ei kukaan ole koko ajan kusipää tai jeesus."
KIMMO OKSANEN / Helsingin Sanomat
Arvio teoksesta:
Helsinki 12
Ote
kirjasta>>
