Helsingin tuomiokirkko voitti niukasti Eduskuntatalon, kun HS kysyi lukijoidensa suosikkirakennuksia ja -miljöitä. Myös uusimmat rakennukset saivat muhkean äänisaaliin rakennusperintövuoden kyselyssä.

Kirkko näytti taivaan merkit maalliselle esivallalle Helsingin Sanomien, Ympäristöministeriön ja Suomen rakennustaiteen museon järjestämässä kyselyssä, jossa Helsingin Sanomien lukijoita pyydettiin nimeämään kolme merkittävintä rakennusta tai rakennettua miljöötä ennen ja jälkeen vuoden 1917.
     Lukijat valitsivat suosikkirakennuksekseen Carl Ludvig Engelin piirtämän Helsingin tuomiokirkon (1830-1852), joka sai ääniä melkein joka neljänneltä vastaajalta, kaikkiaan 438 ääntä.
     Maallinen esivalta toki pani kirkon tiukoille, sillä toiselle sijalle kyselyssä nousi
J. S. Sirénin piirtämä Eduskuntatalo (1926-1931), joka sai vain seitsemän ääntä vähemmän kuin Helsingin tuomiokirkko.

Kymmenen suosituimman rakennuksen listalle nousi myös kaksi muuta kirkkoa: yhdeksännen sijan vei Timo jaTuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko (1969) ja kymmenennen Turun tuomiokirkko, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1200-luvun alusta. Molemmat saivat hivenen yli puolet Helsingin tuomiokirkon äänisaaliista.
     Muita äänestyksessä menestyneitä kirkkorakennuksia olivat Tampereen tuomiokirkko ja Kerimäen puukirkko.
     Äänestyksen kärkikaksikko sai vastauksissa vahvan symbolisen latauksen. Kun lukijat kuvasivat Tuomiokirkkoa "Helsingin symboliksi" ja "Helsingin kruunuksi", Eduskuntataloa luonnehdittiin "itsenäisen Suomen ohittamattomaksi pyhätöksi" ja "kansakunnan kivijalaksi".

Rakennetuista miljöistä korkeimmalle sijoittui vuonna 1748 ruotsalaisten alulle panema Suomenlinna, joka ylsi sijalle neljä. "Kiva vetää häppää kaltsilla", perusteli yksi kolmekymppinen, miksi valitsi juuri Suomenlinnan yhdeksi merkittävimmistä rakennetuista miljöistä HS:n kyselyssä.
     Suomenlinna löi toiseksi suosituimman rakennushistoriallisen kokonaisuuden noin sadalla äänellä. Helsingin tuomiokirkon alla aukeava Senaatintori päätyi sijalle yksitoista. Torilla sijaitsevat muun muassa Valtioneuvosto, Helsingin yliopisto, Yliopiston kirjasto ja Sederholmin talo, jotka kaikki saivat ääniä myös erikseen.
     Miljöistä top 30:een nousi myös Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän yliopiston kampus.

Myös uusimmat merkkirakennukset menestyivät kyselyssä hyvin.
     Aallon Finlandia-talo (1962-75) ja Steven Hollin Kiasma (1998) sijoittuivat molemmat kärkikymmenikköön. Suuren äänisaaliin saivat myös Kimmo Lintulan ja Hannu Tikan Sibeliustalo Lahdessa (2000), Jan Söderlundin ja Antti-Matti Siikalan Sanomatalo Helsingissä (1999), Raili ja Reima Pietilän Metso eli Tampereen pääkirjasto (1986) ja samoin Pietilöiden suunnittelema tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi (1993).

Unescon maailmanperintölistalle Suomesta on kelpuutettu viisi rakennuskohdetta. Miten ne sijoittuivat lukijakyselyssä?
     Suomenlinna oli 341:llä äänellään ainoa korkealle noteerattu maailmanperintökohde. Vanhan Rauman kaupunkialue sai yhteensä runsaat 50 ääntä, Petäjäveden puukirkko 48, Verlan tehdasalue 22 ja Sammallahdenmäen pronssikautinen hauta-alue Lapin kunnassa ei yhtään.
     Merkittävämmiksi lukijat kokivat pikemminkin ne kohteet, joita Suomi on tarjonnut maailmanperintölistalle mutta joita ei sinne ole toistaiseksi kelpuutettu: Helsingin Senaatintori (yhteensä 882 ääntä), Olavinlinna (282), Paimion parantola (74) ja Puu-Käpylä (41).

Vastaajista lähes puolet oli helsinkiläisiä, ja osin sen seurauksena pääkaupungissa sijaitsevat kohteet saivat 49 prosenttia äänistä. Kärkikymmenikön rakennuksista peräti kahdeksan sijaitsee Helsingissä.
     Kun miesvastaajien suosikki oli Eduskuntatalo, naispuoliset lukijat pitivät Tuomiokirkkoa merkittävimpänä rakennuksena. Kiasmaa äänestäneiden keski-ikä (39,4 vuotta) oli tuntuvasti alhaisempi kuin esimerkiksi Temppeliaukion kirkkoa äänestäneiden (49,7 vuotta).
     Äänestäneiden keski-ikä oli kuitenkin matalampi kuin ääniä saaneiden rakennusten.

HEIKKI HELLMAN / Helsingin Sanomat
JUKKA PETÄJÄ/ Helsingin Sanomat