SUOSIKKIRAKENNUKSET
  HELSINGIN TUOMIOKIRKKO LUKIJOIDEN SUOSIKKI

 KOTISIVU

 TUOREET

 AAMUN HESARI

 SÄÄ
Kiasma nousi inhokkien ykköseksi

Protestiäänien listalla menestyvät myös Makkaratalo ja Merihaka.




Steven Hollin Kiasma, Helsinki (1998). "Fiaskoksi onnistunut."

Kuva: Pasi Autio / Lehtikuva


Kaunis vai ruma? Kulttuuriteko vaiko ympäristörikos?
     Kun lukijoilta kysyttiin, mitä rakennuksia he pitävät merkittävinä, moni äänesti suosikkien ohella myös inhokkejaan.
     Monet epämieluisat rakennukset löytyvät jo suosikkien kymmenen kärjessä -listalta. Eduskuntatalo, Kiasma ja Finlandia-talo jakavat mielipiteitä vastaajien lomakkeilla niin kuin ne ovat jo vuosia jakaneet mielipiteitä lehtien palstoilla.
     Mukana inhokkilistalla ovat myös helsinkiläisen kaupunkirakentamisen kestopuheenaiheet: Enso-Gutzeitin pääkonttori, Makkaratalo ja Merihaka. Kyselyn antisuosikit ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suuria helsinkiläisiä      julkisia rakennuksia 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
     Eniten keskustelua herättää nykytaiteen museo Kiasma. Inhokkilistan vastausperusteluissa rakennusta luonnehditaan "aaltopeltitötteröksi" ja "karmeaksi hökötykseksi".
     Keskustelua Alvar Aallon Finlandia-talon marmorien kohtalosta ei ole myöskään käyty loppuun asti. Ovatko kupruilevat valkeat marmorit "fiasko finns", kuten yksi vastaajista luonnehtii, vai yksi suomalaisuuden symboleista?

"Makkara on hyvää"
, perustellaan Kaivokadun Makkaratalon äänestämistä yhdessä vastauksessa. Mutta moni on vakuuttunut myös Makkaratalon rumuudesta.
     Yksi vastaajista kiteyttää: "Ruma? Joko tai, mutta on joka tapauksessa pitänyt 'tavalliset' ihmiset (keskustelun muodossa) lähellä arkkitehtuuria ja elinympäristöstään huolehtimassa tiukemmin kuin yksikään 'inhimillinen' tai 'nätti' rakennus."
     Merihakaa kuvataan "kaupunkisuunnittelun veritulpaksi" ja "käsittämättömäksi arviointivirheeksi".
     Merihaka ja toinen 70-lukulainen kaupunkiutopia Pasila edustavat vastaajille modernin arkkitehtuurin kyvyttömyyttä luoda kaupunkimiljöötä ihmisille.

Siinä missä toiset
vastaajista rakastavat Eduskuntatalon vahvaa, symbolista monumentaalisuutta, toiset pitävät sitä "outona valtamöhkäleenä" ja "kiviklönttinä".
     Aallon Enso-Gutzeitin toimitalo Katajanokalla saa sekä parjaus- että puoltoääniä. Inhokkilistan puolelle se kuitenkin valtaosin päätyy. Enson talon edeltäjää haikaillaan vastauksissa takaisin jopa siinä määrin, että sitä äänestetään merkittävänä rakennuksena.
     Yksi rakennuksen puolustaja huomauttaa, että "on muotia vihata kaunista Enson taloa". Toisen vastaajan mielestä Aalto on istuttanut rakennuksen hienosti maisemaan.

 

VAPPU PENTTILÄ

 Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka toimi tutkijana rakennusperintövuoden kyselyssä.


  TALOJA JOILLE VOI TAPUTTAA

Rakennusperinnön vuonna 2003 Helsingin Sanomat esittelee lukijoiden kymmenen suosikkirakennusta.


 1. Helsingin tuomiokirkko (438)
Puhtaan valkoinen kirkko
 2. Eduskuntatalo (431)
Tuhansien yksityiskohtien temppeli
 3. Finlandia-talo (382)
Uniikki Aalto, jossa on Etyk-leima
 4. Suomenlinna (341)
Helsingin suosituin kivilähiö
 5. Helsingin rautatieasema (300)
Pakolaiskeskusteluja Rautatieasemalla
 6. Olavinlinna (282)
Taikojen ja tarinoiden linna
 7. Kiasma (281)
Suuresta kurpitsasta tuli kansan suosikki
 8. Olympiastadion (268)
Kun Olympiastadion syntyi, Suomi voitti
 9. Temppeliaukion kirkko (266)
Kirkko, josta sukeutui konserttisali
 10. Turun tuomiokirkko (253)
Tuomiokirkon Turku soi mennyttä aikaa


  LUKIJOIDEN SUOSIKKIRAKENNUKSET

  MITÄ TULOKSET KERTOVAT?

  ÄÄNET PAIKKAKUNNITTAIN

 A-E  F-H  I-J  K-L  M-N  O-P  R-Y 
 Helsinki   Tampere   Turku
 Paikkakunnattomat



sivun yläreunaan ^