Kun suomalaisilta kysyy, mitkä rakennukset ovat meille merkittäviä, myytit alkavat puhua. Vastauksista tulee kansallisten symbolien juhlaa.
     Helsingin tuomiokirkko on pääkaupungin kruunu, Eduskuntatalo kansanvallan valtikka. Samanlaisia pyhiä merkityksiä kantavat myös Finlandia-talo, Helsingin rautatieasema, Olavinlinna ja Turun tuomiokirkko.
     Eikä Suomenlinnan symboliarvoa vähennä lainkaan se, että se aikoinaan luovutettiin venäläisille varsin laimean taistelun jälkeen.

Merkittäviä rakennuksia koskeva kysely paljastaa myös sen, että vastaajat myötäilevät pääpiirteissään arkkitehtuurin kaanonia, sen kulttuurisesti hyväksyttyä arvojärjestystä.
     Puhtaasti historiallisten muistomerkkien rinnalle ja ylikin nousevat Carl Ludvig Engelin, Alvar Aallon ja Eliel Saarisen tunnustetut päätyöt. Ja vaikka usein luullaan suomalaisten vieroksuvan nykyarkkitehtuuria, vastaajat muistivat nimetä myös Kimmo Lintulan ja Hannu Tikan, Reima ja Raili Pietilän, Arto Sipisen, Timo ja Tuomo Suomalaisen, Jan Söderlundin ja Antti-Matti Siikalan tuoreita mestariteoksia.

Kuusi vuotta sitten Helsingin Sanomat pyysi lukijoitaan nimeämään itsenäisyyden ajan merkittävimmän taideteoksen. Silloin neljä rakennusta nousi kärkikymmenikköön: J. S. Sirénin Eduskuntatalo (7.), Alvar Aallon Finlandia-talo (8.), Timo ja Tuomo Suomalaisen Temppeliaukion kirkko (9.) sekä Toivo Jäntin ja Yrjö Lindgrenin Olympiastadion (10.).
     Ne kaikki menestyivät nytkin. Oman tahtimerkintänsä uuden rakennuskannan partituuriin on sen jälkeen lisännyt Steven Hollin Kiasma, joka avattiin yleisölle 1998. Sen menestys tämänkertaisessa kyselyssä kertoo, että paljosta pulinasta huolimatta nykytaiteenmuseo on ottanut vankan aseman pääkaupungin keskustan maamerkkinä.
     Mitä äänestystuloksista puuttuu?
     Petäjäveden kirkon kaltainen huikea maailmanperintökohde tai samaan tapaan arvokas vanha Rauma eivät juuri juhlineet. Mieluummin lukijat muistivat historiallisia kuriositeetteja kuten Kerimäen "väärään mittakaavaan" tehtyä puukirkkoa.
     Aika vähän ääniä annettiin myös yksityisessä omistuksessa oleville rakennuksille. Korkealle lukijoiden arvostuksissa nousevat julkiset rakennukset, joista useimmilla on seremoniallinen tehtävä. Hvitträsk ja Villa Mairea ovat 30:n eniten ääniä saaneen kohteen ainoat yksityiskodit.
     Kansakunta valitsee sellaiset rakennukset kuin se ansaitsee.

HEIKKI HELLMAN / Helsingin Sanomat