
Päivitetty viimeksi: 16:40
Äänistä laskettu: 100.0%
Äänestysprosentti: 58.6%
Äänestysprosentti edellisissä kunnallisvaaleissa: 55.9%
Muutos: 2.7%-yks.
|
Lopullinen tulos
|
Puolueiden suurimmat kannatuskunnat
SDP
| 1 |
Kuusankoski |
47.1% |
| 2 |
Imatra |
46.5% |
| 3 |
Anjalankoski |
43.8% |
| 4 |
Lieksa |
43.8% |
| 5 |
Pyhäranta |
43.7% |
| 6 |
Suolahti |
43.0% |
| 7 |
Kalvola |
42.4% |
| 8 |
Mänttä |
41.7% |
| 9 |
Kaskinen |
41.6% |
| 10 |
Eno |
41.2% |
KESK
| 1 |
Pulkkila |
89.5% |
| 2 |
Merijärvi |
89.1% |
| 3 |
Lehtimäki |
84.3% |
| 4 |
Rantsila |
83.7% |
| 5 |
Kuivaniemi |
83.4% |
| 6 |
Kestilä |
83.0% |
| 7 |
Posio |
82.5% |
| 8 |
Alavieska |
81.5% |
| 9 |
Ullava |
78.2% |
| 10 |
Pyhäntä |
74.9% |
KOK
| 1 |
Hämeenkoski |
44.5% |
| 2 |
Rymättylä |
43.8% |
| 3 |
Tuulos |
42.7% |
| 4 |
Hauho |
42.5% |
| 5 |
Kustavi |
42.1% |
| 6 |
Naantali |
41.8% |
| 7 |
Padasjoki |
41.6% |
| 8 |
Masku |
41.4% |
| 9 |
Espoo |
38.4% |
| 10 |
Kauniainen |
37.9% |
VAS
| 1 |
Karkkila |
35.6% |
| 2 |
Tervola |
34.7% |
| 3 |
Kittilä |
32.4% |
| 4 |
Kemi |
32.0% |
| 5 |
Ii |
32.0% |
| 6 |
Suomussalmi |
31.1% |
| 7 |
Kolari |
28.8% |
| 8 |
Ylitornio |
28.0% |
| 9 |
Keminmaa |
27.9% |
| 10 |
Suolahti |
27.5% |
VIHR
| 1 |
Helsinki |
19.9% |
| 2 |
Pirkkala |
16.9% |
| 3 |
Kaarina |
15.8% |
| 4 |
Oulu |
15.3% |
| 5 |
Kerava |
14.7% |
| 6 |
Espoo |
13.9% |
| 7 |
Vantaa |
13.8% |
| 8 |
Turku |
13.0% |
| 9 |
Pohja |
12.7% |
| 10 |
Outokumpu |
12.5% |
RKP
| 1 |
Korsnäs |
100.0% |
| 2 |
Korppoo |
100.0% |
| 3 |
Houtskari |
100.0% |
| 4 |
Iniö |
100.0% |
| 5 |
Maksamaa |
91.2% |
| 6 |
Vöyri |
90.4% |
| 7 |
Liljendal |
87.0% |
| 8 |
Nauvo |
84.9% |
| 9 |
Oravainen |
83.9% |
| 10 |
Närpiö |
77.8% |
KD
| 1 |
Luoto |
31.7% |
| 2 |
Soini |
22.2% |
| 3 |
Varkaus |
18.1% |
| 4 |
Pedersören kunta |
17.4% |
| 5 |
Siikainen |
16.7% |
| 6 |
Nilsiä |
15.8% |
| 7 |
Kihniö |
15.1% |
| 8 |
Hollola |
14.6% |
| 9 |
Toivakka |
14.6% |
| 10 |
Kokkola |
13.4% |
PS
| 1 |
Askainen |
25.8% |
| 2 |
Kaustinen |
25.5% |
| 3 |
Veteli |
24.2% |
| 4 |
Kihniö |
18.8% |
| 5 |
Uurainen |
17.9% |
| 6 |
Utajärvi |
17.2% |
| 7 |
Sonkajärvi |
16.7% |
| 8 |
Ylikiiminki |
16.1% |
| 9 |
Kaavi |
12.2% |
| 10 |
Vimpeli |
12.1% |
SKP
| 1 |
Lumijoki |
7.2% |
| 2 |
Pohja |
6.9% |
| 3 |
Nokia |
6.7% |
| 4 |
Mellilä |
6.2% |
| 5 |
Alastaro |
4.5% |
| 6 |
Jyväskylä |
3.5% |
| 7 |
Rusko |
3.5% |
| 8 |
Kemi |
2.7% |
| 9 |
Uusikaupunki |
2.5% |
| 10 |
Sonkajärvi |
2.5% |
SKS
| 1 |
Turku |
3.6% |
| 2 |
Punkalaidun |
1.7% |
| 3 |
Riihimäki |
0.5% |
| 4 |
Raisio |
0.5% |
| 5 |
Loimaa |
0.5% |
| 6 |
Yläne |
0.4% |
| 7 |
Tampere |
0.1% |
| 8 |
Oulu |
0.1% |
EKA
| 1 |
Hämeenlinna |
2.6% |
| 2 |
Parikkala |
0.8% |
| 3 |
Tampere |
0.5% |
| 4 |
Turku |
0.3% |
VSL
| 1 |
Pyhäjoki |
9.8% |
| 2 |
Alajärvi |
2.1% |
| 3 |
Siilinjärvi |
0.8% |
| 4 |
Paimio |
0.8% |
| 5 |
Lehtimäki |
0.8% |
| 6 |
Alahärmä |
0.6% |
| 7 |
Kärsämäki |
0.5% |
| 8 |
Helsinki |
0.3% |
| 9 |
Keminmaa |
0.3% |
| 10 |
Turku |
0.1% |
VEV
| 1 |
Lahti |
1.4% |
| 2 |
Helsinki |
0.6% |
| 3 |
Karkkila |
0.2% |
| 4 |
Vantaa |
0.1% |
| 5 |
Kuopio |
0.1% |
KTP
| 1 |
Ristijärvi |
2.9% |
| 2 |
Kemi |
2.1% |
| 3 |
Kiukainen |
1.1% |
| 4 |
Kemijärvi |
1.0% |
| 5 |
Karkkila |
0.8% |
| 6 |
Muhos |
0.6% |
| 7 |
Porvoo |
0.4% |
| 8 |
Tornio |
0.4% |
| 9 |
Hyvinkää |
0.3% |
| 10 |
Lohja |
0.3% |
YVP
LIB
| 1 |
Kemi |
1.3% |
| 2 |
Järvenpää |
1.2% |
| 3 |
Pirkkala |
1.0% |
| 4 |
Valkeakoski |
0.4% |
| 5 |
Pornainen |
0.3% |
| 6 |
Helsinki |
0.2% |
| 7 |
Tampere |
0.1% |
| 8 |
Kotka |
0.1% |
| 9 |
Salo |
0.1% |
| 10 |
Kemijärvi |
0.1% |
KA
| 1 |
Suomussalmi |
0.7% |
| 2 |
Vantaa |
0.3% |
| 3 |
Helsinki |
0.2% |
SI
| 1 |
Lahti |
0.3% |
| 2 |
Hollola |
0.2% |
| 3 |
Espoo |
0.1% |
| 4 |
Vantaa |
0.1% |
| 5 |
Raisio |
0.1% |
|

Vaaleissa valitaan lähes 12 000 kunnanvaltuutettua
Kunnallisvaaleissa asukkaat valitsevat valtuutetut kuntien valtuustoihin vuosiksi 2005–2008. Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina. Tänä vuonna vaalit ovat 24. lokakuuta.
Kuntia oli vuoden 2004 alussa Manner-Suomessa 428 ja Ahvenanmaan maakunnassa 16. Vuoden 2005 alun kuntaliitosten jälkeen Manner-Suomessa on 416 kuntaa. Kunnista 44 on kaksikielisiä ja 19 ruotsinkielisiä.
Kuntiin valitaan lokakuun vaaleissa 11 966 valtuutettua yhteensä lähes 40 000 ehdokkaan joukosta. Ehdokkaita kunnallisvaaleissa ovat voineet asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Yhdeksästätoista rekisteröidystä puolueesta ehdokkaita on kahdeksallatoista.
Kunnanvaltuuston koko riippuu kunnan asukasmäärästä. Valtuustoon valittavien määrä vaihtelee Helsingin 85 valtuutetusta Iniön 13 valtuutettuun.
Valtuustokaudelle 2001–2004 valituista naisia oli 34,4 prosenttia. Nuorin valittu oli 18-vuotias ja vanhin 83-vuotias. Valittujen keski-ikä oli 48 vuotta.
Kunnanvaltuutetut ovat luottamushenkilöitä, jotka saavat kuntalain mukaan tehtävänsä hoidosta kokouspalkkiota, korvausta ansionmenetyksistä ja matkakustannuksista sekä päivärahaa.
Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, joka päättää kunnan asioista ja vastaa sen taloudesta ja toiminnasta. Kunnat tuottavat asukkailleen peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä teknisen infrastruktuurin ylläpitoon.
Valtuusto nimittää kunnanhallituksen, joka vastaa kunnan hallinnon ja taloudenhoidon käytännön sujumisesta, valmistelee valtuustoasiat, valvoo kunnan etua sekä edustaa kuntaa. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan, joka toimii hallituksen alaisena.
Kunnanvaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei valtuusto jossakin asiassa toisin päätä.
Kunnanvaltuusto voi siirtää valtaansa edelleen muille toimielimille, kuten kaupunginhallitukselle, lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille. Lautakunnat eivät ole pakollisia, mutta käytännössä jokaisessa kunnassa on asetettu luottamushenkilöistä koostuvia lautakuntia hoitamaan koulutusasioita, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ympäristö- ja yhdyskunta-asioita.
Kuntalaisilla on oikeus tehdä aloitteita kunnan asioista. Kuntalain mukaan kuntien on tiedotettava asukkaille, millä tavoin he voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä asioiden valmistelijoille ja päättäjille. Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys.
Kunnan taloudenhoito perustuu talousarvioon, jonka valtuusto hyväksyy seuraavaa vuotta varten. Valtuusto hyväksyy samassa yhteydessä vähintään kolmea seuraavaa vuotta koskevan taloussuunnitelman. Valtuusto päättää kunnan tuloveroprosentista ja kiinteistöveroprosenteista, sillä kunnilla on verotusoikeus.
Vuonna 1995 voimaan tulleen kuntalain mukaan kunnat voivat järjestää hallintoaan aiempaa vapaammin. Kunnanvaltuusto voi esimerkiksi hyväksyä järjestyssääntöjä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi.
Kunnallisvaalien 2004 yhteydessä toimitetaan ensimmäisen kerran Kainuun maakuntavaalit, joissa valitaan maakuntavaltuusto neljäksi vuodeksi. Kainuun hallintokokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista. Maakuntavaltuustoon valitaan 39 jäsentä.
|