Lukuopas Mikä tulos -taulukoihin

KASVUN TUNNUSLUVUT

Yrityksen kasvua kuvataan liikevaihdolla, sen kasvuprosentilla, oman pääoman määrällä, korollisten velkojen määrällä, taseen loppusummalla, bruttoinvestointien määrällä sekä henkilöstön määrällä.

Liikevaihto MEUR

Liikevaihto kuvaa yrityksen myyntiä. Liikevaihto kasvaa, kun yritys myy tuotteitaan aikaisempaa enemmän tai tuotteiden hinta nousee.

Liikevaihto voi kasvaa tai laskea hyppäyksittäin myös yrityskauppojen seurauksena. Esimerkiksi suuri yritysosto nostaa liikevaihtoa.

Liikevaihdon kasvu-%

Luku kuvaa, kuinka paljon liikevaihtoeurot ovat lisääntyneet suhteellisesti edellisestä kaudesta. Inflaation kokoinen liikevaihdon lisäys kertoo, että yritys on reaalisesti pysynyt saman kokoisena.

Useiden kymmenien prosenttien kasvu liikevaihdossa saattaa vaarantaa yrityksen rahoitusrakenteen, jos kasvuun ei saada myös oman pääoman ehtoista rahaa. Sitä voi hankkia esimerkiksi tekemällä voittoa tai saamalla omistajilta lisäsijoituksia esimerkiksi osakeanneilla.

Jos kasvu on kiihkeää, tutki esimerkiksi, miten yrityksen omavaraisuusaste, oma pääoma tai nettovelat ovat kehittyneet. Ne kertovat, onko kasvu terveellä pohjalla eli onko yritys velkaantumassa liikaa.

Oma pääoma yhteensä MEUR

Oma pääoma on se osa yrityksen varoista, joka kuuluu omistajille. Toinen pääoman laji on vieras pääoma, joka on velkaa. Omaa pääomaa voi ajatella myös käänteisesti: se jää jäljelle, kun yrityksen omaisuuden arvosta vähennetään velkojen määrä.

Omaa pääomaa pitää olla riittävästi, jotta yritys ei mene konkurssiin. Riittävä oma pääoma on myös edellytys sille, että yrityksellä on varaa maksaa osinkoa.

Kirjanpidollinen oma pääoma on kuitenkin vain yksi näkökulma tähän asiaan. Toinen oman pääoman ilmentymä näkyy pörssissä, jossa määritellään päivittäin osakketta vastaavan oman pääoman markkina-arvo. Se voi olla suurempi tai pienempi kuin osakekohtainen kirjanpidollinen oma pääoma.

Kirjanpidollista omaa pääomaa lisäävät voitot ja osakeannit. Omaa pääomaa pienentävät tilikausien tappiot ja jaetut osingot.

Tarkan määritelmän mukaan oma pääoma koostuu yrityksen osakepääomasta, vararahastoista, kertyneistä voittovaroista sekä lisäksi siitä osuudesta
vapaaehtoisia varauksia ja kertynyttä poistoeroa, joka jää jäljelle kun niitä vastaavat laskennalliset verot on vähennetty.

Korolliset velat MEUR

Korollisia velkoja ovat yrityksen pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset velat.

Korollisia velkoja ovat rahalaitosten ja eläkevakuutusyhtiöiden myöntämät lainat sekä joukko- ja vaihtovelkakirjalainat.

Lyhytaikaista korollista velkaa ovat lainojen vuosilyhennykset, lyhytaikaiset luotot ja rahoitusvekselit.

Taseen loppusumma MEUR

Taseen loppusumma kuvaa yrityksissä olevan pääoman määrää kokonaisuudessaan. Yrityksen toiminnan laajentuessa pääomatarve kasvaa. Taseella on kaksi puolta, toinen kertoo yhtiön omaisuudesta ja toinen yhtiöön sijoitetuista pääomista eli siitä millä rahoilla varat on hankittu.

Yhtiön omaisuutta eli varoja ovat esimerkiksi maa-alueet, rakennukset, koneet, raaka-aineet ja valmiit tuotteet. Varoja ovat myös yrityksen rahavarat.

Yritykseen sijoitettua pääomaa ovat oma ja vieras pääoma.

Vierasta pääomaa on velka. Muu pääoma on omaa, eli se on esimerkiksi osakepääomaa tai kertyneitä voittovaroja. Oma pääoma kuuluu yrityksen omistajille.

Bruttoinvestoinnit MEUR

Tämä kuvaa sitä euromäärää, jonka yritys on käyttänyt tilikauden aikana käyttöomaisuuden esimerkiksi rakennusten, koneiden, ja atk-ohjelmien - hankintoihin.

Henkilömäärä

Henkilöstön määrä on tilikauden keskimääräinen luku.

KANNATTAVUUS

Kannattavuutta kuvataan liikevoitolla, nettotuloksella, kokonaistuloksella, sijoitetun pääoman tuotolla ja oman pääoman tuotolla.

Liikevoitto MEUR

Liikevoitto on tunnusluku, jolla saman toimialan yrityksiä voi vielä verrata hyvin keskenään. Velkainen ja velaton yritys ovat samalla viivalla vielä liikevoittoa laskettaessa, koska maksetut korot eivät vaikuta vielä tähän tunnuslukuun.

Liikevoitto saadaan vähentämällä yrityksen tuotoista operatiiviset kulut ja suunnitelman mukaiset poistot. Operatiivisia kuluja ovat esimerkiksi valmistukseen tarvittavat hankintakulut, ulkopuoliset palvelut, henkilöstökulut, vuokrat sekä muut liikekulut.

Liikevoiton tulee kattaa rahoituskulut, verot ja mahdollinen osingonjako. Pitkällä tähtäimellä myös investointeja ja lainojen lyhennyksiä pitäisi pyrkiä kattamaan liikevoitosta.

Negatiivinen liikevoitto kertoo liiketoiminnan olevan pahoissa operatiivisissa kannattavuusongelmissa. Liikevoiton vieressä oleva prosenttiluku kertoo, kuinka monta prosenttia liikevoitto on liikevaihdosta.

Liikevoiton pitäisi olla sitä suurempi, mitä pääomavaltaisemmalla toimialalla yritys toimii, jotta se kykenee suoriutumaan rahoituskuluista ja osingonjakovelvoitteistaan sekä tekemään voitolla myös uusia investointeja.

Nettotulos MEUR

Luku kuvaa yrityksen säännöllisen liiketoiminnan tulosta verojen jälkeen. Nettotuloksen vieressä oleva prosenttiluku kertoo, paljonko se on suhteessa liikevaihtoon.

Nettotulos on tavallaan omistajien yrityksen perusliiketoiminnastaan omistajille kehräämä tulos. Nettotuloksen kehitystä seuraamalla voi päätellä, miten yrityksen pääliiketoiminnan kannattavuus kehittyy.

Saman toimialan yritysten vertailua nettotuloksella vaikeuttaa se, että velkaisen yrityksen nettotulos on heikompi kuin velattoman, koska maksetut korot heikentävät nettotulosta. Velkakaan ei välttämättä ole huono asia, koska laajentamalla yrityksen toimintaa kannattavasti velalla velkaa voidaan parantaa omistajien saamaa tulosta.

Kokonaistulos MEUR

Tämä tunnusluku sisältää nettotuloksen lisäksi satunnaiset erät, kuten esimerkiksi merkittävät omaisuuden myyntivoitot ja liiketoiminnan lopettamisesta aiheutuneet kulut. Myös kokonaistulosta verrataan prosenttilukuna liikevaihtoon.

Kokonaistulos saattaa heilahdella rajustikin, jos yritys esimerkiksi myy suurella voitolla omaisuuttaan tai luopuu jostain liiketoiminnasta ja joutuu sen vuoksi kirjaamaan suuret tappiot.

Sijoitetun pääoman tuotto-%

Tunnusluku suhteuttaa liiketoiminnalla ansaitut tuotot ja lainojen korot koko yritykseen sijoitettuun pääomaan. Tavallaan tunnusluku kertoo sen, millaista kirjanpidollista korkoa omistajat ja muut rahoittajat ovat saaneet yritykseen sijoittamilleen rahoille liiketoiminnan toteutuneiden tuottojen muodossa.

Sijoitetun pääoman tuoton pitäisi pitkällä aikavälillä ylittää yleinen korkotaso tai muuten yrityksen omaisuus kannattaisi ainakin teoriassa myydä ja tallettaa rahat pankkiin. Pääoman tuottotavoitteen pitäisi olla sitä korkeampi, mitä riskipitoisempi yritys tai sen toimiala on.

Oman pääoman tuotto-%

Tämä tunnusluku suhteuttaa yrityksen liiketoiminnan tuloksen eli nettotuloksen yrityksen omistajien sijoittamiin pääomiin ja kertyneisiin voittovaroihin.

Luku kuvaa yrityksen kykyä hoitaa omistajille kuuluvaa pääomaa. Tavoitetaso määräytyy pitkälti omistajien tuottovaatimusten mukaan: mitä korkeammat liiketoiminnan riskit, sitä suurempi tuoton pitää olla.

MAKSUVALMIUS

Maksuvalmiutta mitataan quick ratiolla ja rahoitusvarojen kokonaismäärällä.

Quick ratio

Quick ratio eli maksuvalmiussuhde saadaan suhteuttamalla yrityksen rahoitusomaisuus lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoitusomaisuutta ovat saamiset, rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset.

Lyhytaikainen vieras pääoma koostuu lainojen seuraavan tilikauden lyhennyksistä, ostoveloista ja tilinpäätösjaksotuksista.

Luvun arvo yksi kertoo, että yritys pystyy suoriutumaan lyhytaikaisista maksuvelvoitteistaan rahoitusomaisuudellaan. Mikäli rahoitusomaisuus on vain puolet lyhytaikaisten velkojen määrästä, saattaa se olla merkki niukasta maksuvalmiudesta.

Rahoitusvarat MEUR

Rahoitusvarat kertovat yrityksen euromääräisen likviditeetin eli nopeasti käyttöön otettavat rahavarat. Rahoitusvaroja ovat rahat ja pankkisaamiset sekä rahoitusomaisuusarvopaperit eli lyhytaikaiset sijoitukset osakkeisiin ja muihin arvopapereihin. Tällaisten sijoitusten realisointiin menee vain muutama päivä.

VAKAVARAISUUS.

Yrityksen vakavaraisuudesta kertovat omavaraisuusaste, nettovelkojen määrä sekä nettovelkaantumisaste eli gearing.

Omavaraisuusaste-%

Tämä suhdeluku on yrityksen omien varojen osuus kaikista yrityksen käytössä olevista pääomista. Korkea omavaraisuusaste on rikkaan yrityksen tunnusmerkki. Viime vuosina suomalaisyritysten omien pääomien suhde kaikkiin pääomiin on kohonnut keskimäärin hyvälle 40…50 prosentin tasolle.

Nettovelat MEUR

Tämä tunnusluku saadaan, kun yrityksen korollisista lainoista … esimerkiksi pankki- ja eläkelainoista … vähennetään kassassa olevat rahat. Tunnusluku kuvaa yrityksen jäljelle jäävää velkamäärää, jos yritys käyttäisi kaikki helposti käteiseksi muutettavat varat velkojen takaisinmaksuun. Vauraimmat suomalaisyritykset ovat nettovelattomia, eli niiden kassa on suurempi kuin lainojen määrä.

Gearing

Gearing eli nettovelkaantumisaste saadaan, kun korolliset nettovelat jaetaan yrityksen omilla pääomilla ja vähemmistöosuuksilla.

Arvo 100 prosenttia kuvaa, että yrityksellä on yhtä paljon korollista nettovelkaa kuin omia pääomia.

Mitä pienempi luku on, sitä vauraampi yritys on. Rikkaimmilla yrityksillä gearing kääntyy negatiiviseksi, koska niiden nettovelat ovat negatiiviset eli niiden kassa on suurempi kuin velat.

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Tulos / osake, EUR

Tulos/osake kuvaa kullekin osakkeelle tulevaa nettotuloksen osuutta. Luku kuvaa yrityksen kannattavuutta, ja sitä voi suhteuttaa esimerkiksi osakekurssiin. Tulos/osake suhteessa osakkeen hintaan kertoo tavallaan yrityksen kehräämän tuottoprosentin päivän hintaan ostetulle osakkeelle. Jos sama jakolasku käännetään toisin päin, saadaan niin kutsuttu P/E -luku, joka kertoo kuinka monessa vuodessa yritys maksaa kerää tuloksellaan nykyisen osakkeen hinnan takaisin nykyisellä tulosvauhdilla.

Oma pääoma / osake, EUR

Oma pääoma/osake saadaan, kun oman pääoman määrä jaetaan osakkeiden lukumäärällä. Tunnusluku kuvaa osakkeen takana olevan yrityksen netto-omaisuuden määrää.

Jos osakkeen hinta on alhaisempi kuin osakekohtainen oma pääoma, osakkeen hinnan takana on yhtiön omaisuutta. Tällaisen yrityksen osakkeen kurssimuutokset eivät todennäköisesti ole yhtä voimakkaita kuin kuin sellaisen, jonka osakkeen kurssi on merkittävästi osakkeen substanssiarvoa korkeampi.

Pörssissä määrittyvä pörssikurssi on tavallaan markkinahintainen oma pääoma osaketta kohden.

Osinko / osake, EUR

Osinko/osake kertoo, kuinka paljon yritys jakaa osinkoa tilikauden tuloksesta osaketta kohden osakkeenomistajille.

Osinko / tulos, %

Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus osakekohtaisesta tuloksesta jaetaan osinkoina osakkeenomistajille. Osakesäästäjien keskusliitto on esittänyt tavoitteeksi, että tuloksesta jaettaisiin omistajille 50 prosenttia. Tällöin toinen puoli tuloksesta jätettäisiin yritykseen tulevaisuuden investointeja tai rahoituksen takaisinmaksuja varten.

Viime vuosina yritykset ovat pyrkineet nousujohteiseen osingonjakosuhteeseen ja eräät yhtiöt ovat myös julkisesti esittäneet osingonjakotavoitteitaan.

Erittäin vauraat yhtiöt maksavat huomattavan korkeita osinkoja, koska rahoille ei löydy järkevää käyttöä yhtiössä. Toisaalta voimakkaasti kehittyvät ja kasvavat yhtiöt saattavat olla kitsaita osingonjakajia, koska ne haluavat varata varoja kasvuun.

VERTAILUT

Liikevaihto

Liikevaihto kuvaa yrityksen myyntiä. Liikevaihto kasvaa, kun yritys myy tuotteitaan aikaisempaa enemmän tai tuotteiden hinta nousee. Liikevaihto voi kasvaa tai laskea hyppäyksittäin myös yrityskauppojen seurauksena. Esimerkiksi suuri yritysosto nostaa liikevaihtoa.

Eri toimialoilla syntyy liikevaihtoa eri tavoin. Esimerkiksi kaupan alan yrityksillä on suuri liikevaihto suhteessa yrityksen todelliseen kokoon, koska kaikki tavarat kulkevat yrityksen läpi. Kaupan alan marginaali eli ostetun ja myydyn tavaran välinen hintaero on kuitenkin pieni verrattuna esimerkiksi teollisuusyrityksiin.

Henkilöstö

Henkilöstön määrä on tilikauden keskimääräinen luku.

Henkilöstö on hyvä mittari kuvaamaan yrityksen todellista kokoa. Suurimpien suomalaisyritysten henkilöstöstä suuri osa on jo nykyään ulkomailla, vaikka firmaa johdetaankin Suomesta.

Nettotulos-%

Luku kertoo, kuinka suuri osa yrityksen myynnistä päätyy omistajille voitoksi verojen maksun jälkeen. Lukua voi verrata saman toimialan yritysten kesken, mutta eri toimialoilla se voi vaihdella paljonkin toiminnan luonteen vuoksi.

Sijoitetun pääoman tuotto-%

Luku kertoo, millaista tuottoa yritys jauhaa kaikille pääomasijoittajille keskimäärin. Näitä sijoittajia ovat silloin esimerkiksi pankit ja omistajat. Pääoman tuotto on kohtuullisen hyvä mittari kertomaan siitä, onko yrityksen varat sijoitettu tuottavasti vai makaavatko ne laiskana. Tässäkin eri toimialojen väliset erot voivat kuitenkin olla suuria. Jos toiminnan riskit ovat suuret, tuottoprosentinkin pitää olla suuri. Vakailla toimialoilla voi tyytyä pienempään tuottoon.

Eri yritysten tuottoprosenttiin vaikuttaa myös se, kuinka suuren osan tuotantokoneistostaan ne itse omistavat. Vaurailla yrityksillä tuottoprosentti voi laskea siksikin, että omaisuutta on enemmän kuin liiketoimintaan tarvitaan. Silloin ylijäämät on voitu sijoittaa alhaisella tuotolla esimerkiksi lainapapereihin yrityksen ulkopuolelle. Tämä heikentää koko yrityksen keskimääräistä tuottoa.

Oman pääoman tuotto-%

Luku kertoo, millaista tuottoa yritys jauhaa omistajilleen. Mitä riskipitoisemmassa toiminnassa yritys on mukana, sitä suurempi tuottoprosentin pitää olla. Vakailla toimialoilla voi tyytyä pienempään tuottoon, koska se toisaalta tulee varmemmin eikä heittele niin paljon kuin riskitoimialoilla.

Viime kädessä yrityksen omistajat määrittelevät, millaista tuotta he omistukselleen haluavat. Oman pääoman tuottoprosenttia voi yrittää hilata ylöspäin laajentamalla yrityksen toimintaa velaksi tai jakamalla omaa pääomaa pois esimerkiksi osinkoina tai omia osakkeita ostamalla. Tällöin rakennetaan velalla niin kutsuttua vipua: Jos menee hyvin, omistajat saavat enemmän koska velkojen korot pysyvät vakiona. Jos taas toiminnan kannattavuus laskee, omistajat menettävät suhteessa enemmän, koska velkojen korot pitää maksaa ennen kuin omistajille annetaan mitään.

Nettotulos

Nettotulos on yrityksen säännöllisen liiketoiminnan tulos verojen jälkeen. Isolla yhtiöllä pitää olla iso tulos. Pienelle riittää vähempikin.

Kokonaistulos

Kokonaistuloksessa ovat mukana yrityksen kaikki tuotot, myös ne jotka eivät kuulu säännölliseen liiketoimintaan. Isolla yhtiöllä pitää olla iso tulos. Pienelle riittää vähempikin. Kokonaistulos saattaa heitellä satunnaisesti esimerkiksi myyntivoittojen vuoksi.

Omavaraisuusaste

Tämä suhdeluku on yrityksen omien varojen osuus kaikista yrityksen käytössä olevista pääomista. Korkea omavaraisuusaste on rikkaan yrityksen tunnusmerkki. Viime vuosina suomalaisyritysten omien pääomien suhde kaikkiin pääomiin on kohonnut keskimäärin hyvälle 40…50 prosentin tasolle.

Toisaalta liian korkeakin omavaraisuusaste voi olla ongelma. Omistajien saamaa tuottoa voi kasvattaa laajentamalla yhtiön liiketoimintaa ottamalla velkaa, jolle pitää maksaa vain korkoa. Jos liiketoiminta tuottaa paremmin kuin tämä korko, omistajien tuotot kasvavat.

Nettovelat

Tämä tunnusluku saadaan, kun yrityksen korollisista lainoista … esimerkiksi pankki- ja eläkelainoista … vähennetään kassassa olevat rahat. Tunnusluku kuvaa yrityksen jäljelle jäävää velkamäärää, jos yritys käyttäisi kaikki helposti käteiseksi muutettavat varat velkojen takaisinmaksuun. Vauraimmat suomalaisyritykset ovat nettovelattomia, eli niiden kassa on suurempi kuin lainojen määrä.

Iso yhtiö kestää suuremmat velat kuin pieni. Myös eri toimialojen kyky kestää velkaantuneisuutta vaihtelee paljon. Vakailla pääomavaltaisilla toimialoilla velan määrä voi olla suurikin ilman että se on mahdoton riski.

Nettovelat / liikevaihto

Nettovelat saadaan, kun yrityksen korollisista lainoista … esimerkiksi pankki- ja eläkelainoista … vähennetään kassassa olevat rahat. Tunnusluku kuvaa yrityksen jäljelle jäävää velkamäärää, jos yritys käyttäisi kaikki helposti käteiseksi muutettavat varat velkojen takaisinmaksuun. Vauraimmat suomalaisyritykset ovat nettovelattomia, eli niiden kassa on suurempi kuin lainojen määrä.

Tässä suhdeluvussa nettovelkojen määrä on suhteutettu liikevaihtoon, joka kuvastaa yhtiön kokoa. Iso yhtiö kestää suuremmat velat kuin pieni. Myös eri toimialojen kyky kestää velkaantuneisuutta vaihtelee paljon. Vakailla pääomavaltaisilla toimialoilla velan määrä voi olla suurikin ilman että se on mahdoton riski.

Gearing

Gearing eli nettovelkaantumisaste saadaan, kun korolliset nettovelat jaetaan yrityksen omilla pääomilla ja vähemmistöosuuksilla.

Arvo 100 prosenttia kuvaa, että yrityksellä on yhtä paljon korollista nettovelkaa kuin omia pääomia.

Mitä pienempi luku on, sitä vauraampi yritys on. Rikkaimmilla yrityksillä gearing kääntyy negatiiviseksi, koska niiden nettovelat ovat negatiiviset eli niiden kassa on suurempi kuin velat.

Osinko / tulos

Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus osakekohtaisesta tuloksesta jaetaan osinkoina osakkeenomistajille. Osakesäästäjien keskusliitto on esittänyt tavoitteeksi, että tuloksesta jaettaisiin omistajille 50 prosenttia. Tällöin toinen puoli tuloksesta jätettäisiin yritykseen tulevaisuuden investointeja tai rahoituksen takaisinmaksuja varten.

Viime vuosina yritykset ovat pyrkineet nousujohteiseen osingonjakosuhteeseen ja eräät yhtiöt ovat myös julkisesti esittäneet osingonjakotavoitteitaan.

Erittäin vauraat yhtiöt maksavat huomattavan korkeita osinkoja, koska rahoille ei löydy järkevää käyttöä yhtiössä. Toisaalta voimakkaasti kehittyvät ja kasvavat yhtiöt saattavat olla kitsaita osingonjakajia, koska ne haluavat varata varoja kasvuun.

Liikevoitto / henkilö

Tunnusluku kertoo, kuinka paljon operatiivista voittoa yritys on kyennyt kehräämään yhtiössä työskentelevää henkilöä kohden. Liikevoiton jälkeen yritys joutuu vielä maksamaan muun muassa lainojen korkoja ja veroja.

Tämä tunnusluku on vertailukelpoinen saman toimialan yritysten kesken. Erojen selittäjiä on kuitenkin monia.

Liikevaihto / henkilö

Tunnusluku kertoo, kuinka paljon myyntiä yritys on kyennyt kehräämään yhtiössä työskentelevää henkilöä kohden. Tunnusluku ei ole kovin hyvin vertailtavissa ainakaan eri toimialojen yhtiöiden kesken.

Bruttoinvestoinnit

Tämä kuvaa sitä euromäärää, jonka yritys on käyttänyt tilikauden aikana käyttöomaisuuden … esimerkiksi rakennusten, koneiden, ja atk-ohjelmien - hankintoihin. Ison yrityksen pitää investoida enemmän kuin pienen. Jos yritys ei investoi, se saattaa olla merkki siitä että sen rahat ovat vähissä tai sillä ei ole hyviä ideoita toimintansa kehittämiseen tai kasvattamiseen. Toisaalta suuret investoinnit herättävät kysymyksen siitä, ovatko panostukset järkeviä ja kyetäänkö kasvu hallitsemaan.