HS Sunnuntai 17.4.2005
"Raha ei pelasta kehitysmaita"
Suomen kehitysapu halutaan nostaa 0,7 prosenttiin, vaikka pienemmistäkin rahoista iso osa on mennyt hukkaan, kirjoittaa kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen. Kehitysyhteistyön historia opettaa varomaan katteettomia lupauksia.
JÄLKIPELI
Kehitysapua syytä lisätä
 Kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen kyseenalaistaa kirjoituksessaan kehitysavun mielekkyyden (HS 17.4.). Hän toteaa, että Suomen kehitysapupolitiikan tuloksista on toistaiseksi vähän näyttöä. Vaikkei ole yksinkertaista osoittaa kehitysavun lisänneen mm kehitysmaiden taloudellista kasvua, OECD-maiden avun vaikuttavuudesta on kyllä jonkin verran näyttöä.
YK:n vuosituhatjulistuksessa maailma sitoutui yhteisiin kehitystavoitteisiin. Kyse on ennennäkemättömästä mahdollisuudesta vähentää äärimmäistä köyhyyttä sekä äiti- ja lapsikuolleisuutta, parantaa naisten asemaa ja edistää sukupuolten tasa-arvoa, taata lapsille mahdollisuus suorittaa peruskoulutus sekä edistää ympäristön kestävää kehitystä.
Päämäärien saavuttamiseksi teollistuneiden maiden on lisättävä huomattavasti kehitysapuaan.
On ehdotettu, että erityisesti köyhimpiä maita tuettaisiin nykyistä paljon enemmän, jotta ne pääsisivät köyhyysloukusta taloudellisen kasvun alkuun.
35 vuotta sitten kehitysavun tavoitteeksi asetettiin 0,7 prosenttia teollisuusmaiden bruttokansantulosta. Toistaiseksi vain Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Luxemburg ovat ylittäneet sen, mutta EU-maista ainakin Ranska, Belgia ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat sitoutuneet nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosentin tasolle ennen vuotta 2015. Avun lisäämisen ohella myös toimintatapoja on muutettava niin, että kehitysyhteistyöllä edesautettaisiin nykyistä tehokkaammin ja johdonmukaisemmin vuosituhattavoitteiden saavuttamista.
Meidän tulee osaltamme kantaa vastuu vuosituhatjulistuksen päämäärien saavuttamisesta. Päämääriin sitoutuminen onkin Suomen uuden kehityspolitiikan keskeisiä periaatteita. Sen vuoksi on tärkeää kasvattaa kehitysyhteistyömääräraha nykyiseltä 0,39 prosentin tasolta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta mahdollisimman pian.
Jaakko Yrjö-Koskinen
Helsinki
(Kirjoittaja on toiminut terveydenhuollon asiantuntijana kehitysmaissa)
|
|
Helsingin Sanomien toimitus
Sunnuntaidebatti
PL 80, 00089 Sanomat
|
|
|
