HS Sunnuntai 17.4.2005
"Raha ei pelasta kehitysmaita"
Suomen kehitysapu halutaan nostaa 0,7 prosenttiin, vaikka pienemmistäkin rahoista iso osa on mennyt hukkaan, kirjoittaa kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen. Kehitysyhteistyön historia opettaa varomaan katteettomia lupauksia.
JÄLKIPELI
Kehitysrahoituksen kasvattamiselle painavia perusteita
 Juhani Koponen (HS 17.4.) esitti kärkeviä ja helposti väärin tulkittavia näkemyksiä kehitysyhteistyövarojen kasvattamisesta. On selvää, että jokainen valtio vastaa kehityksestään. Rahoituksen lisääminen ei yksin ole taikatemppu köyhyyden poistamiseksi. Kehitysrahoituksen tavoitteen puolesta on esitettävissä voimakkaita argumentteja.
Kehityspoliittinen toimikunta, jonka jäsen Juhani Koponen on, edustaa laajasti suomalaisen politiikan ja kansalaisyhteiskunnan kenttää. Toimikunnan yksimielinen kanta on, että valtion budjettikehyspäätös olisi nostettava uuteen tarkasteluun. Nykyisessä muodossaan päätös estää kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisen hallitusohjelman tavoitteeseen: 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä.
Koposen kirjoituksen jatkoksi on syytä esittää painavia perusteita, miksi kehitysyhteistyövarojen määrällä ja kasvattamisen aikataululla on merkitystä.
Nykyiset kehitysyhteistyömäärärahat eivät riitä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen. Kehitysyhteistyövaroja tarvitaan perusterveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisten kehityksen perusedellytysten turvaamiseen. Naisten aseman, demokratian ja ihmisoikeuksien parantamiseen käytetyt varat ovat myös tehokkaita kehityksen avaimia. Köyhimmissä maissa kehitysyhteistyövaroin tuetaan juuri edellä mainittuja sektoreita. Yhä useammin avunantajamaat rahoittavat yhdessä kehitysmaan omia toimia ja yhdessä sovittuja tavoitteita köyhyyden poistamiseksi.
Kehitystavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös epäsuorasti köyhyyttä vähentäviä toimenpiteitä. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen sekä vuoropuhelun lisääminen pohjoisen ja etelän välillä luovat edellytyksiä tehokkaalle varojenkäytölle. Panostaminen vakauden tukemiseen kehitysmaissa on kaikkien etu.
Humanitaarinen apu vaatii rahaa. Nopean reagoimisen katastrofitilanteissa tulee kuitenkin olla mahdollista uhraamatta pitkäjänteisen kehitysyhteisyön rahoitusturvaa.
Hallituksemme uskottavuus kärsii, jos se hylkää aikataulunsa kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiseksi. Suomen on vaikea toimia uskottavasti kansainvälisillä areenoilla ilman todellista pyrkimystä YK:n asettamaan 0,7 prosentin tavoitteeseen. Pohjoismaisen viiteryhmän vertailussa olemme jääneet jo kauas taakse.
Gunvor Kronman
puheenjohtaja
Kehityspoliittinen toimikunta
|
|
Helsingin Sanomien toimitus
Sunnuntaidebatti
PL 80, 00089 Sanomat
|
|
|
