Rauta ja sitä useimmat sitä kevyemmät alkuaineet syntyvät tavallisissa tähdissä. Ne ovat fuusioreaktion tuotteita.

Kahta kevyttä alkuainetta, berylliumia ja booria, fuusiossa ei kuitenkaan synny. Seuraava alkuaine hiili syntyy, kun kolme heliumatomia yhtyy.

Beryllium ja boori syntyvät hajoamalla raskaammista ytimistä tähtienvälisessä avaruudessa, kosmisen säteilyn vaikutuksesta.

Kasvit tarvitsevat booria. Ihminen saa sitä varsinkin hedelmistä ja vihanneksista, vaikka ei sitä tarvitse. Suurina määrinä se olisikin myrkyllistä.

Joitakin booriyhdisteitä käytetään lääkkeissä. Tärkein boorin lääketieteellinen käyttö perustuu kuitenkin isotoopin boori-10 kykyyn kaapata neutroneja.

Boori-10 hajoaa litiumiksi, kun sitä pommitetaan neutroneilla. Samalla se lähettää alfasäteilyä, joka tuhoaa lähimpiä soluja. Näin voidaan tuhota syöpäkasvaimia.

Muinaisina aikoina Tiibetistä tuotiin Eurooppaan booraksia eli natriumboraattia. Sepät käyttivät sitä helpottamaan työskentelyä sulan metallin kanssa.

Vuonna 1808 Pariisissa Louis-Joseph Gay-Lussac ja Louis-Jacques Thenard sekä Sir Humphry Davy Lontoossa eristivät booria kuumentamalla boraattia kaliummetallin kanssa. Davy ja ranskalaiset tekivät löytönsä toisistaan riippumatta.

Boorimineraaleja louhitaan Yhdysvalloissa, Tiibetissä, Chilessä ja Turkissa. Vuosituotanto on kaksi miljoonaa tonnia.

Puhdasta booria lisätään joihinkin metalleihin, esimerkiksi lisäämään niiden sähkönjohtavuutta tai käsiteltävyyttä.

Ydinvoimaloiden ytimen reaktiivisuutta säädellään paitsi säätösauvoin, myös jäähdyttävän kiertävän veden booripitoisuuden avulla. Tämä perustuu boori-10 -isotoopin kykyyn absorboida neutroneja. Esimerkiksi Loviisassa myös säätösauvat ovat booriterästä.

Boorin yhdisteitä teollisuus käyttää esimerkiksi lasinvalmistuksessa. Muovien lujittamiseen käytetyssä lasikuidussakin on booria.

Lannoitteisiin lisätään booria. Vähälle boorille jääneet kasvit kasvavat huonosti ja ovat alttiita sairauksille.

MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat