Fermiumia löytyi vetypommin jäljiltä
HS 23.8.2005
 |
Italiassa syntynyt Enrico Fermi (1901-1954) sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1938 ns. hitaiden neutronien aiheuttamista ydinreaktioista.
Vuonna 1942 Fermi onnistui Chicagon yliopistossa saamaan aikaan ensimmäisen hallitun ydinreaktion.
Fermi on chicagolaisille nykyäänkin tuttu. Miljoonakaupungin liepeillä on nimittäin valtava hiukkaskiihdytin, joka nimettiin Fermilabiksi toukokuussa 1974.
Fyysikko on tunnettu myös niin sanotusta Fermin paradoksista. Hän kysyi vuonna 1950: Jos maailmankaikkeudessa on kehittyneitä sivilisaatioita, niin miksi ne eivät jo ole täällä? "Missä kaikki ovat?"
Nobelisteja on satoja, mutta Fermi kuuluu siihen tieteen supereliittiin, jotka ovat saaneet nimensä alkuaineeseen.
Yhdysvaltalaiset räjäyttivät maailman ensimmäisen vetypommin 1. marraskuuta 1952 Marshallsaariin kuuluvalla Eniwetokin atollilla Tyynellä valtamerellä.
Vetypommissa räjähtää ensin uraanifissioon perustuva pommi, joka laukaisee itse vetypommin. Se taas perustuu vedyn yhtymiseen heliumiksi. Tuloksena on paljon suurempi tuhovoima kuin pelkässä atomipommissa.
Lähiatollilla analysoitiin laskeumaa, josta löytyi kahta uutta alkuainetta. Ne nimettiin einsteiniumiksi ja fermiumiksi. Fermiumia syntyi vain parisataa atomia.
Fermium ja muut raskaat alkuaineet syntyivät, kun uraani-238-ytimet kaappasivat räjähdyksessä neutroneja.
Tällä hetkellä fermiumille ei ole mitään käyttöä. Isotooppia Fm-255 kuitenkin tutkitaan mahdollisena syövän säteilyhoidon välineenä. Alkuaineen eri isotoopit ovat muuten toistensa kaltaisia, mutta niillä on eri määrä neutroneja.
Fermium on järjestysluvultaan korkein alkuaine, jota voidaan valmistaa reaktoreissa. Sitä raskaampia ytimiä saadaan vain hiukkaskiihdyttimistä.
MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat
 |
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä