Alkuaine magnesium vihertää toukokuisessa luonnossa.

Lehtivihreä on molekyyli, jonka keskuksena on magnesiumatomi. Kasvit muuttavat Auringon muut aallonpituudet energiaksi, mutta vihreän magnesium heijastaa takaisin.

Lehtivihreä eli klorofylli on hemoglobiinin ja myoglobiinin kaltainen molekyyli. Ne taas ovat punaisia, koska magnesiumin paikalla on rauta-atomi.

Muutkin kuin yhteyttäjät tarvitsevat magnesiumia. Ihmisellä 60 prosenttia magnesiumista varastoituu luihin, jossa se vahvistaa niiden rakennetta.

Magnesiumilla on lukuisia tehtäviä ihmisen elimistössä. Se on osana yli sadassa entsyymissä ja se säätelee muun muassa dna:n jakautumista.

Ihminen saa päivittäin noin 300 milligrammaa magnesiumia. Tarve on 200 milligrammaa. Yleensä elimistö varastoi ylimääräisen magnesiumin eikä kärsi vajauksesta.

Metallina magnesiumia ei ole helppo saada syttymään, mutta sytyttyään sitä on vaikea sammuttaa. Se palaa jopa vailla happea yhtymällä typpeen.

Toisen maailmansodan palopommituksissa saatettiin pudottaa puoli miljoonaa kahden kilon magnesiumpommia yhteen kaupunkiin tunnissa.

Magnesiumin tunnisti alkuaineeksi ensimmäisenä Skotlantilainen Joseph Black. Hän huomasi 1755, että magnesiumoksidi on eri ainetta kuin kalsiumoksidi eli kalkki.

Metallista magnesiumia valmisti ensimmäisenä vuonna 1792 itävaltalainen Anton Rupprecht. Hän nimesi alkuaineen isänmaansa mukaan austriumiksi. Näyte ei kuitenkaan ollut puhdas.

Brittikemisti Humphry Davy sai elektrolyysillä aikaan palasen puhdasta magnesiumia vuonna 1808. Hänen ehdotti nimeksi magniumia.

Nimeksi tuli lopulta magnesium Kreikan Magnesiasta tulevan mineraalin mukaan.

Magnesiunkarbonaattia ja magnesiumoksidia louhitaan 10 miljoonaa tonnia vuodessa muun muassa lannoitteisiin.

Magnesiummetallia valmistetaan vuosittain 400000 tonnia. Kysyntä on kovassa kasvussa. Vahvistettuna alumiinilla, sinkillä ja mangaanilla se on ihanteellisen kevyt mutta kestävä metalli muun muassa autoihin ja lentokoneisiin, myös polkupyörien runkoihin.

Magnesiumia tarvitaan terästuotannossa rikin poistoon.

MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat