Ihminen tarvitsee kalsiumia noin gramman päivässä, kasvavat nuoret ja raskaana olevat naiset enemmän kuin muut. Tavanomaista ruokavaliota noudattavilla kalsiumin puute on kuitenkin harvinaista.

Kalsiumin puutteesta aiheutuu luusairauksia, mutta niiden yleisin aiheuttaja on d-vitamiinin puute. Elimistö ei pysty hyödyntämään kalsiumia ilman d-vitamiinia.

Esimerkiksi ikääntymisen aiheuttama osteoporoosia ei voi yleensä hoitaa pelkällä lisäkalsiumilla. Kun elimistö ei saa tarpeeksi kalsiumia, se "lainaa" sitä luustosta. Vanha keho ei palauta kalsiumia tarpeeksi.

Kalsium on ihmiskehon yleisin metalli. Sitä on keskivertoihmisessä 1200 grammaa, josta 1190 grammaa luissa. Loput kymmenen grammaa palvelevat muun muassa veren happamuuden ja solunjakautumisen säätelyä sekä hermoimpulssien kulkua.

Kalsium on myös maankuoren yleisimpiä metalleja. Kalkkia (CaO) käytettiin jo varhaisimmissa sivilisaatioissa muurauslaastina rakentamiseen.

Nimi tulee latinan kalkkia tarkoittavasta sanasta calx.

Modernin kemian isänäkin pidetty Antoine Lavoisier piti kalkkia alkuaineena, mutta piti myös mahdollisena, että se olisi jonkin tuntemattoman alkuaineen oksidi. Tämän osoitti Lontoossa Humphry Davy, joka sai aikaan kalsiummetallia elektrolyysillä vuonna 1808.

Kalsiummetallia tuotetaan vuosittain vain 2000 tonnia, kun kalkin vuosituotanto on peräti 120 miljoonaa tonnia.

Metallia käytetään zirconiumin, toriumin ja harvinaisten maametallien valmistukseen.

Kalkkia käytetään muun muassa metallurgiassa, vedenpuhdistuksessa ja sementin sekä kipsin valmistuksessa.