Alkuaine 24, kromi, sai nimensä kreikan väriä tarkoittavan sanan kroma mukaan. Kromisuolat ovat usein silmiinpistävän värikkäitä.

Keltainen lyijykromaattiväri (PbCr0{-4}) oli aikoinaan suosittu taiteilijoiden keskuudessa kirkkautensa ansiosta.

Kromi on tarpeellista joillekin lajeille, myös ihmisille. Liian suurina määrinä kromi on monien muiden metallien tavoin myrkyllistä. Ympäristöä kromi ei juurikaan saastuta.

Kromiyhdisteitä käsittelevät työntekijät voivat saada muun muassa iho-oireita tai mahahaavan.

Päivittäin ihminen saa tyypillisesti 15–100 mikrogrammaa kromia. Kromi on elintärkeä alkuaine, koska sitä ilman elimistö ei pystyisi kunnolla hyödyntämään glukoosia.

Elimistössä kromia on eniten istukassa.

Kromia tarvitaan erittäin harvoin ravintolisänä. Eniten kromia sisältävät osterit, vasikanmaksa, munankeltuaiset, maapähkinät, viinirypäleen mehu ja mustapippuri.

Arkisemmista ruoista kromia sisältävät perunat, pavut, porkkanat ja omenat.

Kromin löysi ja eristi vuonna 1798 Nicholas Louis Vauquelin Pariisissa. Häntä kiehtoi kirkkaanpunainen mineraali, jota oli löydetty siperialaisesta kultakaivoksesta vuonna 1766.

Vauquelin analysoi näytettä ja vahvisti sen sisältävän lyijyä. Hän saosti lyijyn pois mineraalista tekemästään liuoksesta ja rikasti jäljelle jäänyttä ainetta.

Vuotta myöhemmin hän onnistui eristämään siitä kromia. Lumoutuneena värikirjosta, jota tämä aine tuotti liuokseen. Vauquelin nimesi uuden alkuaineen kromiksi.

Samana vuonna Vauquelin myös analysoi smaragdia ja huomasi, että smaragdinvihreän värin tuottaa pieni määrä kromia.

Ensimmäiset kaupallisesti hyödynnettävät kromiesiintymät otettiin käyttöön Marylandissa, Pennsylvaniassa ja Virginiassa Yhdysvalloissa. Ne riittivät koko maailman tarpeisiin kolmekymmentä vuotta.

Vuonna 1848 suuria esiintymiä kuitenkin löydettiin Turkista. Ne olivat pitkään tärkein kromin lähde. Turkista louhittiin kromiittia, mustaa mineraalia joka sisältää kromin ohella rautaa ja happea.

Suomikin tuottaa kromia. Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaassa sijaitseva Elijärven kaivos avattiin vuonna 1966. Se tuottaa edelleen kromia AvestaPolaritin terästehtaalle Tornioon.

Kromimetallia tuotetaan vuosittain noin 20 000 tonnia.

Kromi voidaan kiillottaa hohtavan loistavaksi.

Kromipinnoitusta käytettiin aikanaan laajalti antamaan teräkselle kiillotettu hopeanhohtava pinnoite.

Normaalisti yhden mikrometrin kerros riittää, mutta autoissa kerroksen pitää olla satoja kertoja paksumpi, jotta se kestää sään vaikutukset.

Kromia käytetään seoksena varsinkin ruostumattomassa teräksessä, jossa on kromin ja raudan ohella usein nikkeliä.

Muun muassa maksaläiskien, tatuointien ja arpitatuointien poistoon käytettävä rubiinilaser hyödyntää kromiatomia tuottamaan laserin punaisen värin.