Suomalaisten ikioma alkuaine
HS 31.10.2006
 |
Alkuaine yttriumin kemiallisen merkin Y voisi vaikka tatuoida suomalaiseen kämmenselkään. Alkuaineen löytäjä oli suomalainen.
Varmimmin jokainen suomalainen on yttriumin kanssa tekemisissä, kun katsoo väritelevisiota. Yttriumin yhdisteitä käytetään televisioiden kuvaputkissa punaisen värin tuottamiseen.
Yttriumin löysi Turun yliopiston kemian professori Johan Gadolin 1794. Aikansa superlahjakkuus sai tutkittavakseen Tukholman saaristossa sijaitsevalta Ytterbyn louhoksesta merkillistä, pikimustaa kivilajia. Myöhemmin se nimetiin gadoliitiksi.
Gadolin löysi kivestä perusteellisissa kokeissa tuntemattoman, harvinaisen maametallin, jolle hän antoi nimen löytöpaikan Ytterbyn mukaan. Muut eurooppalaiset kemistit varmistivat löydön pian.
Yttriumin löytö oli sysäys kokonaisen uuden alkuaineryhmän eli harvinaisten maametallien tutkimiselle.
Tutkimusta jatketaan edelleen Espoon Otaniemessä, Teknillisen korkeakoulun epäorgaanisen kemian laitoksella.
Laitoksen johtaja, professori Maarit Karppinen on tutkinut yttriumia korkeiden lämpötilojen suprajohteissa, joissa yttriumin ohella käytetään kuparia, happea ja bariumia.
Suprajohteita käytetään paljon sähkönsiirrossa, sillä suprajohteissa ei ole sähkövastusta. Lisäksi suprajohteita tarvitaan voimakkaissa magneeteissa muun muassa sairaaloiden kuvantamislaitteissa.
Ytrium on metallinväristä, hopeanvalkoista, kertoo Karppinen ja lisää, ettei hän näe juuri koskaan metallisessa muodossa olevaa yttriumia. Tutkimuksissa käytetään aina vitivalkoista yttriumoksidia.
Suomalaisten kilpailukyky maailmalla ei ole kiinni yttriumin tuotannosta, sillä monesti sen voi korvata muilla maametalleilla.
Vielä 1980-luvulla Kemira erotti apatiitista yttriumia, mutta lopetti sen annattamattomana.
JOHANNA MANNILA / Helsingin Sanomat
 |
|
|
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä