Myrkyllinen kadmium matkii tarpeellista sinkkiä
HS 29.8.2006
 |
Kadmium on myrkyllinen raskasmetalli, joka kertyy vuosien mittaan munuaisiin. Elimistössä kadmiumatomi viipyy keskimäärin 30 vuotta. Altistus voi johtaa munuaisten vaurioitumiseen.
Kadmium kuuluu sinkin ja elohopean kanssa samaan alkuaineiden ryhmään. Niinpä kadmium matkii kemiallisesti sinkkiä ja pääsee siten kehoon. Ihmisen ruoansulatus tosin pystyy imemään sinkin, mutta pitämään suurimman osan kadmiumista poissa.
Ravinnon mukana tulevasta kadmiumista noin kymmenen prosenttia, joitain mikrogrammoja, imeytyy kehoon.
Kadmium aiheuttaa elimistössä reaktion, joka kuljettaa kadmiumin atomit yhden entsyymin mukana munuaisiin. Kadmium kiinnittyy entsyymiin 300 kertaa voimakkaammin kuin sinkki.
Sinkki on osa sperman tuotannossa olennaista entsyymiä, dna-polymeraasia. Siksi sinkin korvautuminen kadmiumilla on kiveksille vahingollista.
Kadmiumin kertyminen yhdessä d-vitamiinin puutoksen kanssa voi johtaa tautiin, jonka japaninkielinen nimi on "Itai-Itai", suomeksi ehkä "auts-auts". Siinä kadmium heikentää luita ja niveliä niin, että liikkumisesta tulee tuskallista.
Hannoverilaisilla apteekkareilla oli 1800-luvun alussa tapana valmistaa sinkkioksidia kuumentamalla kalamiinia, luonnollista sinkkikarbonaattia. Sen latinankielinen nimi on cadmia. Cadmian taustalla taas on kreikkalaisen mytologian Kadmos, Thebesin kaupungin perustaja.
Joskus apteekkarien tuote oli väriltään puhtaan valkoisen sijasta epämiellyttävän keltainen.
Göttingenin yliopiston professori Friedrich Stromeyer tutki apteekkarien ongelmaa. Hän päätteli, että näyte sisältää tuntematonta alkuainetta. Stromeyer nimesi sen vuonna 1817 kadmiumiksi.
Kaupallisesti hyödynnettävä kadmium saadaan sinkkimalmeista sivutuotteena. Kadmiumin vuosituotanto on 14 000 tonnia.
Kadmiumsulfidia on käytetty maalien, kumien ja muovien kelatiaseen pigmenttiin.
Kadmiumia on käytetty teräksen galvanointiin. Vain 0,05 millimetrin kerros kadmiumia suojaa syövyttävintä ympäristöä eli merivettä vastaan.
Joistakin kadmiumin käytöistä on luovuttu kadmiumin ympäristö- ja terveyshaittojen takia. Toisaalta uutta, ympäristön kannalta edullista käyttöä on ilmaantunut.
Nissan on suunnitellut sähköautoja, joilla voisi yhdellä latauksella ajaa 250 kilometriä. Suunnitelmat perustuvat kevyisiin, yli tuhat kertaa ladattaviin nikkeli-kadmium -akkuihin. Niiden lataus kestää vain 15 minuuttia.
Joka vuosi ilmakehään pääsee 8 000 tonnia kadmiumia. Siitä 90 prosenttia aiheuttaa ihminen. Osa päätyy maaperän kautta viljelykasveihin ja niitä syöviin eläimiin.
MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat
 |
|
|
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä