Alkuaineet


   HS.fi

Barium imee kaasun rippeet
HS 4.7.2006

Voisi kuvitella, että maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine 56, barium, olisi saanut nimensä tutkijoiden viettäessä kosteaa iltaa rankan laboratoriopäivän jälkeen.

Nimi tulee kuitenkin kreikan sanasta barys, joka tarkoittaa raskasta.

Bariummetalli on itse asiassa varsin kevyttä. Sen tiheys on vain puolet raudan tiheydestä. Sen sijaan bariumia sisältävät mineraalit ovat raskaita.

Barium on 14. yleisin alkuaine maankuoressa, ja jonkin verran sitä kertyy myös ravintoketjuun.

Arkisissa elintarvikkeissa porkkanassa on eniten bariumia, 13 miljoonasosaa kuivapainosta. Amazonin alueen mantelilta maistuva, hyvin rasvainen parapähkinä voi sisältää bariumia jopa prosentin.

Joskus kuviteltiin, ettei bariumilla olisi minkäänlaista biologista tehtävää. Jotkut levät eivät kuitenkaan tule toimeen ilman bariumia.

Nämä suuret yksisoluiset levät elävät hyvin kylmissä vesissä ylänköjen turvesoilla, jossa ravinteita on tarjolla vähän. Levillä on nesteen täyttämiä onteloita, joissa lymyää pieniä kiteitä bariumsulfaattia.

Levät kykenevät ottamaan bariuminsa vedestä, jossa on vain miljardisosia tätä alkuainetta. Toisaalta nämä levät menestyvät hyvin myös vedessä, jossa tätä myrkyllistä ainetta on niinkin paljon kuin 35 miljoonasosaa.

Ilman bariumia koristelevät eivät kasva. Bariumsulfaatista koostuvien kiteet auttavanevat leviä tunnistamaan painovoiman suunnan.

Bariumin liukoiset suolat ovat hyvin myrkyllisiä. Sen sijaan erittäin heikosti liukoista bariumsulfaattia voi nauttia lääkärin määräyksestä. Sitä annetaan potilaille, jotka kärsivät ruoansulatuselimistön häiriöistä. Bariumin kulkua ruoansulatuskanavan läpi voi seurata röntgenlaitteilla. Koska bariumatomissa on paljon elektroneja, se imee hyvin röntgensäteilyä ja näkyy siksi selvästi röntgenkuvissa.

Bariumsulfaattia tavataan bariittimineraalissa. Alkemian parissa puuhastellut italialainen suutari Vincenzo Casciarolo tutki 1600-luvun alussa tätä mineraalia kotiseudullaan, Bolognan lähellä.

Hän huomasi, että tällä 'Bolognan kivellä' oli kumma ominaisuus: kun ne olivat saanet päivällä auringonvaloa, ne hehkuivat yöllä pimeässä.

Bariummetallin eristämisessä onnistui ensimmäisenä Sir Humphry Davy Lontoossa vuonna 1808. Hän käytti elektrolyysiä erottaakseen metallin sulasta bariumhydroksidista.

Bariumia tuotetaan vuosittain kuusi miljoonaa tonnia. Bariummetallilla on vähän käyttöä. Yksi on imeä tyhjiöputki täysin tyhjäksi kaasusta.

Bariumsulfaattia käytetään lääketieteen taudinmäärityksessä. Sen avulla etsitään myös öljyä ja kaasuja. Bariumnitraatti ja -kloraatti puolestaan antavat ilotulitteille vihreän värin.




MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat

AIEMMAT OSAT