Lantaanista nimi koko alkuaineiden ryhmälle
HS 27.6.2006
 |
Alkuaineet-sarjan lukija on saattanut hämmästellä, kuinka samanlaisia viime viikkojen alkuaineet ovat olleet.
Alkuaineet 57–70 lantaanista ytterbiumiin muodostavat kemiallisesti yhtenäisen ryhmän. Joskus mukaan lasketaan vielä alkuaine 71, lutetium.
Tämän ryhmän alkuaineita on tavattu kutsua niin sanotuiksi harvinaisiksi maametalleiksi. Monet niistä ovat itse asiassa maankuoressa melko yleisiä. Kemistien kielenkäyttö on tässä hieman häilyvää.
Vuoteen 1970 saakka alkuaineet 57–71 olivat lantanideja eli lantaanin kaltaisia, kertoo Teknillisen korkeakoulun kemian professori Lauri Niinistö.
Lisäksi nimitys harvinaiset maametallit oli sallittu ja yleisessä käytössä. Niihin laskettiin myös skandium ja yttrium.
Vuoden 1970 säännöt ottivat kuitenkin käyttöön nimen lantanoidit ja aktinoidit lantanidien ja aktinidien paikalle.
Kansainvälisen kemian liiton IUPACin uudet nimistöohjeet eivät saaneet yleistä hyväksyntää, mutta virallisesti asia oli näin, Niinistö kertoo.
Niinistö oli itse 1970-luvulla Suomen Kemian Seuran nimistötoimikunnan jäsen. Hän toimitti suomenkielistä kirjaa, joka ilmestyikin 1982.
"Siinä jouduimme pitkin hampain antamaan suosituksen nimien lantanoidit ja aktinoidit käytöstä."
Vuonna 1990 asia kääntyi takaisin, sillä IUPACin uusi ja entistä laajempi punainen kirja hyväksyi lantanidi (ja aktinidi) nimen käytön.
Kasvojensa säilyttämiseksi IUPAC piti niiden rinnalla myös lantanoidit (ja aktinoidit) hyväksyttävänä vaihtoehtona, joka ei kuitenkaan tullut yleiseen käyttöön, Niinistö sanoo.
Lantaanin löysi Carl Gustav Mosander tammikuussa 1839. Hänen kertoi siitä ystävälleen Jöns Jacob Berzeliukselle, joka ehdotti nimeä kreikan sanan lanthanein mukaan. Se tarkoittaa piilossa olemista.
Joillakin ihmisillä on veressään liikaa fosfaatteja. Hoitamattomana se johtaa luiden vaurioitumiseen. Uusi tapa hoitaa tätä tilaa on syöttää potilaalle lantaanikarbonaattia. Se sitoutuu ruoan fosfaatteihin ruoansulatuksessa ja kuljettaa fosfaatit luonnollista tietä pois.
Lantaania käytetään isoissa lampuissa, joissa ne lisäävät valon kirkkautta. Se antaa valolle myös luonnollisen, auringonvaloa muistuttavan spektrin.
Lantaania lisätään optisiin laseihin yhdessä eräiden muiden lantanidien kanssa. Alkuaine lisää lasin taitekerrointa.
Nikkelin ja lantaanin seos on erittäin hyvä imemään vetykaasua.
Jos vetyä joskus käytetään autojen polttokennojen voimanlähteenä, tulee ratkaista kysymys siitä, miten vety saadaan kulkemaan auton mukana. Lantaanin ja nikkelin seosta tutkitaan yhtenä vetytankin ratkaisuna.
Lantaanioksidia tuotetaan vuosittain 12 000 tonnia.
MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat
 |
|
|
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä