Praseodyyminen nikkeliseos jäähtyy, kun se magnetisoituu
HS 13.6.2006
Wieniläinen Karl Auer löysi vuonna 1885 kaksi uutta alkuainetta, viime viikolla Alkuaineet-sarjassa esitellyn neodyymin sekä praseodyymin.
Puhdasta praseodyymimetallia valmistettiin kuitenkin ensi kerran vasta 1931.
Praseodyymillä ei ole biologista tehtävää. Se on melko yleinen "harvinainen maametalli". Praseodyymioksidia tuotetaan maailmassa 2 500 tonnia vuosittain. Se antaa lasiin puhtaan keltaisen värin.
Lasinpuhaltajat ja hitsaajat käyttävät tällaisia laseja suojautuakseen infrapunasäteilyltä.
Praseodyymiä käytetään myös keramiikassa antamaan kirkkaita vihreän ja keltaisen sävyjä. Tämän alkuaineen nimikin tulee väristä: kreikan prasios didymos tarkoittaa vihreää kaksosta.
Praseodyymi on pehmeä, taottava, hopeinen metalli. Sillä on vain yksi, vakaa isotooppi, Pm-141.
Praseodyymin ja nikkelin seoksella on erikoinen ominaisuus: se jäähtyy, kun sitä magnetisoidaan. Seosta on voitu jäähdyttää tuhannesosa-asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä.
MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat
 |
|
|
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä