Vaikeasti saatava metalli valaisee kirkkaasti
HS 18.4.2006
 |
Alkuaineen 66, dysprosiumin, löysi Paul-Émile Lecoq de Boisbaudran vuonna 1886 Pariisissa. Löytö oli pitkän harvinaisten maametallien löytöketjun pää. Dysprosium kuuluu harvinaisiin maametalleihin eli lantanoideihin.
Kaikki alkoi epäpuhtaasta yttriumoksidista, josta erotettiin aikanaan erbiumia ja terbiumia. Erbiumista löydettiin sittemmin holmiumin ja tuliumin oksideja. Lopulta de Boisbaudran erotti holmiumoksidista dysprosiumia.
Hankalasti lausuttavan alkuaineen löytäminen ei ollut helppoa. Kreikan sana dysprositos tarkoittaakin jotain, mihin on vaikea päästä käsiksi. Kuitenkin dysprosium on yksi yleisimmistä lantanoideista. Sitä tuotetaan maailmassa vuosittain sata tonnia.
Puhtaana metallina se on hyödytön, koska se syöpyy nopeasti. Jonkin verran dysprosiummetallia käytetään seoksina neodyymin, raudan ja boorin kanssa, kun valmistetaan laadukkaita kestomagneetteja.
Parhaiten dysprosiumin käyttö tunnetaan kirkkaista metallihalidilampuista. Dysprosiumjodidia käytetään tuottamaan erittäin kirkasta valoa.
Dysprosiumia hyödynnetään myös ydinreaktoreissa ja ionisoivaa säteilyä mittaavissa annosmittareissa.
Dysprosiumia sisältävä seosmetalli Terfenol pitenee ja lyhenee magneettikentässä silmin nähden. Nämä magnetostriktiiviset metallit voisivat toimia pienissä moottoreissa.
MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat
 |
|
|
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä