Ruotsalainen syrjäkylä tarjosi nimiä alkuaineille
HS 21.3.2006
 |
Cernin hiukkaskiihdytin Genevessä, Nasan avaruuskeskus Floridassa, Galapagos-saaret Tyynellämerellä – monet tieteenhistorian pyhiinvaelluspaikat ovat suuria kohteita, mutta kaukana meistä.
Alkuaineiden löytöhistorian keskeinen solmukohta on kuitenkin lähellä. Se on pieni kylä noin tunnin päässä Tukholman keskustasta.
Ytterby – suomeksi ehkä Syrjäkylä – on nyt luonnonläheinen pientaloalue Resarössä, kesäparatiisina tunnetun Vaxholmin saaristokaupungissa.
Ruotsinlaivojen keula-aallot huuhtelevat Ytterbyn rantoja. Väylä kulkee vain parin kilometrin päästä Resarön saaresta.
Paikalla on edelleen louhoksen historiasta kertova kyltti ja läheisessä Vaxholmin linnassa aiheeseen liittyvä museo. Nobelistit käyvät usein tutustumassa Ytterbyhyn ennen palkintojenjakoa.
Harrastelijageologi, tykistön luutnantti Carl Axel Arrhenius löysi vuonna 1787 Ytterbyn vanhasta louhoksesta erityisen raskaan mustan kiven. Se lähetettiin Kuninkaallisen Turun Akatemian kemian professorin Johan Gadolinin tutkittavaksi.
Gadolin julkaisi tuloksensa seitsemän vuotta myöhemmin: mineraalissa oli uutta alkuainetta. Musta kivi sai nimen professorin mukaan – gadoliniitti – ja alkuaine 39 louhoksen mukaan – yttrium. Tähän aineeseen palataan Alkuaineet-sarjassa elokuussa.
Löytö oli merkittävämpi kuin edes Gadolin itse ymmärsi. Gadoliniitti sisälsi nimittäin kahdeksaa muutakin kemiallisesti hyvin samankaltaista alkuainetta. Kaikkiaan kuusi alkuainetta löydettiin Ytterbyssä. Kylä antoi nimen yttriumin lisäksi erbiumille, terbiumille sekä nyt vuoroon tulleelle alkuaineelle 70, ytterbiumille.
Muut kaksi ovat tulium ja holmium. Nämä kaikki kuuluvat niin sanottuihin harvinaisiin maametalleihin.
Ytterbiumia eristi ensi kerran sveitsiläinen kemisti Jean Charles Galissard de Marignac 1878.
Aineen kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien jäljille päästiin kuitenkin vasta 1953. Silloin onnistuttiin valmistamaan puhdasta ytterbiumia.
Ytterbium on pehmeä, hopeanvalkoinen metalli, joka kuuluu harvinaisimpiin harvinaisista maametalleista.
Ytterbiumia valmistetaan vuosittain vain 50 tonnia, koska sille ei ole juuri keksitty kaupallisia sovelluksia. Ytterbiumin avulla voi parantaa ruostumattoman teräksen lujuutta. Hammaslääkärit ovat myös löytäneet käyttöä joillekin ytterbiumseoksille.
Yhdysvaltain metalliyhdistys valitsee joka vuosi metallurgian kannalta tärkeän muistomerkin. Vuoden 1989 historialliseksi maamerkiksi se valitsi Ytterbyn louhoksen. Seuran maamerkkien joukkoon kuuluu Eiffelin torni Pariisissa.
Ytterbyssä voi törmätä sellaisiin kadunnimiin kuin Kiselstigen (Piipolku), Yttriumvägen, Gadolinitvägen ja Tantalvägen (Tantaalitie).
MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat
 |
|
|
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä