Renium pysyi pisimpään mysteerinä
HS 14.2.2006
 |
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä näytti 1900-luvun alussa jo aika lailla valmiilta. Ryhmä 7 säilyi kuitenkin pitkään mysteerinä.
Ryhmän kevyin alkuaine, mangaani, tunnettiin jo 1700-luvulla. Sen jälkeen järjestelmässä oli kaksikin koloa.
Ensimmäinen aukko, teknetium, pysyi arvoituksena hyvin ymmärrettävistä syistä. Sen kaikki isotoopit ovat radioaktiivisia, joten kaikki mahdollinen maankuoren teknetium on hajonnut jo ajat sitten.
Ryhmän kolmannen jäsenen, järjestysluku 75, ominaisuudet osattiin ennustaa sen asemasta jaksollisessa järjestelmässä. Sen tiedettiin olevan hyvin tiheä metalli. Sitä yritettiin etsiä mangaaniesiintymistä, mutta huonolla menestyksellä.
Kyse olikin viimeisestä vakaasta, ei-radioaktiivisesta, luonnollisesti esiintyvästä alkuaineesta, jota ei ollut vielä löydetty.
Vasta vuonna 1925 Walter Noddack ja Ida Tacke onnistuivat laboratoriossaan Berliinissä eristämään gadoliniitissä ilmenneitä epäpuhtauksia.
Berliiniläinen fyysikko Otto Carl Berg vahvisti myöhemmin samana vuonna röntgenspektroskopialla, että kyse todella oli uudesta aineesta.
Uusi alkuaine sai nimen renium (englanniksi ja saksaksi rhenium) Saksan läpi virtaavan Reinin latinankielisestä nimestä Rhenus. Tacke kun oli kotoisin Reinin varrelta.
Reniummalmia ei ole löydetty mistään maapallolta. Molybdeniitti- ja gadoliniittimalmeissa voi olla vähän reniumia.
Reniumia tuotetaan vuosittain noin viisi tonnia juuri molybdeniitistä. Renium on hopeinen metalli, jonka sulamispiste, 3 180 astetta, on alkuaineista kolmanneksi korkein.
On mahdollista valmistaa puhdasta reniumia, mutta sille ei ole juuri käyttöä tai kysyntää. Yleensä reniumia lisätään volframiin tai molybdeeniin käytettäväksi uunien ja lamppujen hehkulangoissa.
Sitä käytetään myös lämmön mittaamiseen yli 2 000 asteessa sekä sähkökatkaisijoissa. Renium ei hapetu valokaaressa. Kemian teollisuudessa reniumia käytetään katalyyttinä.
Luonnossa reniumia on niin vähän, ettei edes tiedetä, olisiko se ympäristölle haitallista.
MARKO HAMILO / Helsingin Sanomat
 |
|
|
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä